Kirjeäänestys on mahdollista ensimmäistä kertaa huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa.
Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti ovat ajaneet kirjeäänestystä ulkosuomalaisille lähes 20 vuotta. Nyt se on totta! Kirjeäänestys on mahdollista ensimmäistä kertaa huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen muissa yleisissä vaaleissa.
Mahdollisuus äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa säilyy ennallaan. Ulkomailla oleva äänioikeutettu voi siis valita, haluaako hän äänestää kirjeitse vai edustustossa. Myös suomalaisen laivan henkilökunnalle tarkoitettu laivaäänestys säilyy ennallaan.
Kirjeäänestys on Suomen vaaliolosuhteissa historiallinen muutos. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden oletetaan lisääntyvän ja päättäjien mielenkiinnon ulkosuomalaisia kohtaan uskotaan nousevan.
Huom! Oikeusministeriön virallinen kirjeäänestyksen vaalisivu on osoitteessa https://vaalit.fi/kirjeaanestys. UM:n asiakspalelu auttaa tarvittaessa p. +358 295 150 030, .
Aloitusseminaari kirjeäänestyksestä viestimiselle pidetiin 10.10.2018. Tilaisuuden järjestävit: Suomi-Seura ry, ulkoministeriö, kirkon ulkosuomalaistyö/Kirkkohallitus, Siirtolaisuusinstituutti ja Suomen Merimieskirkko ry. Tilaisuus on katsottavissa tallenteena osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=KmWGwaky2yY.
Kirjeitse voivat äänestää noin 260 000 ulkomailla pysyvästi asuvaa äänioikeutettua ja muut ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut, joilla ei ole mahdollisuutta äänestää Suomessa. Kirjeitse äänestäminen edellyttää kuitenkin äänestäjän omaa aktiivisuutta jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Päivitä osoitetiedot ajan tasalle
Ulkoministeriön ja Väestörekisterikeskuksen arvion mukaan heillä ei ole tiedossa noin 1/3 ulkosuomalaisen osoitetietoja. Jotta osoitetiedot ja siten äänestysmahdollisuus pysyisivät ajan tasalla, on Suomesta pois muuttavan syytä tehdä maastamuuttoilmoitus joko sähköisesti (edellyttää tunnistautumista) tai paperilomakkeella, jonka voi noutaa lähimmästä postista tai maistraatista.
Myös silloin, kun muuttaa toisen ulkomaan sisällä tai ulkomailla toiseen valtioon, tulee muuttoilmoituksesta huolehtia myös Suomeen. Tämän hoitamiseksi käytettävissä on eri tapoja ja niistä tietoa on maistraatin verkkosivuilla. Muuttoilmoituksen voi tehdä suoraan sähköisellä lomakkeella em. sivuilla tai tulostamalla, täyttämällä ja skannaamalla (tai kuvaamalla) em. lomake ja lähettämällä se sähköpostilla osoitteeseen tai postitse: Länsi-Suomen Maistraatti, Seinäjoen yksikkö, PL 168, 60101 Seinäjoki, Finland.
Mikäli osoitetiedot ovat ajoissa kunnossa, äänestäjä saa postitse ilmoituskortin eli ilmoituksen äänioikeudesta. Ilmoituskortti on kolmikielinen (suomi, ruotsi ja englanti), kun taas muu kirjeänestysmateriaali on kaksikielinen (suomi ja ruotsi).
Tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille
Äänioikeutetun tulee itse tilata kirjeäänestysmateriaali oikeusministeriön sähköisestä tilauspalvelusta riittävän ajoissa, mutta aikaisintaan 3 kk ennen vaalipäivää. Tilauspalvelu vaalit.fi-sivuston kirjeäänestysosiossa aukeaa 14.1.2019.
Asiakirjat voi tilata myös postitse tai sähköpostitse, mutta ei puhelimitse. Tällöin asiakirjojen tilaus tehdään täyttämällä sivulla https://vaalit.fi/kirjeaanestys oleva pdf-lomake joko sähköisesti tai käsin. UM:n asiakspalelu auttaa tarvittaessa p. +358 295 150 030, .
Tilaamalla kirjeäänestysasiakirjat äänioikeutettu ilmaisee haluavansa äänestää kirjeitse kyseisissä vaaleissa. Tilauksessa tulee ilmoittaa äänioikeutetun nimi, henkilötunnus sekä ulkomailla oleva postiosoite, johon kirjeäänestysasiakirjat lähetetään. Osoite voi olla myös muu ulkomailla oleva tilapäinen osoite, jos äänioikeutettu on vaalien aikaan muualla kuin vakituisessa asuinpaikassaan.
Tämän osoitteen ilmoittaminen ei päivitä osoitetietoja Väestörekisterikeskukseen, vaan annettua osoitetietoa käytetään vain kyseisen vaalin kirjeäänestysasiakirjojen toimitusosoitteena. Kirjeäänestysasiakirjoja ei voi tilata Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen.
Kirjeäänestysasiakirjat tilanneelle äänioikeutetulle lähetetään hänen antamaansa osoitteeseen kirjeäänestyskuori, joka sisältää seuraavat asiakirjat:
- äänestyslippu,
- kirjeäänestyksen vaalikuori, johon äänestyslippu suljetaan,
- kirjeäänestyksen lähetekirje, joka äänestäjän tulee täyttää,
- kirjeäänestyksen lähetekuori, johon vaalikuori ja lähetekirje suljetaan ja
- oikeusministeriön laatimat äänestysohjeet.
Selvitä oma vaalipiirisi ja ehdokasnumerot
Äänestää voi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa aikaisintaan 14.3., kun vaaleissa ehdolla olevien ehdokasnumerot on päätetty. Ennen äänestämistä äänestäjän täytyy itse selvittää, missä vaalipiirissä hän on äänioikeutettu. Vaalipiiri perustuu siihen kuntaan, jossa on ollut vakituisesti kirjoilla Suomessa ennen maasta muuttoa.
Omaa kuntaansa ja vaalipiiriänsä (sekä keskusvaalilautakunnan nimiä ja osoitetta) voi tiedustella esimerkiksi oikeusministeriön tai Väestörekisterikeskuksen palvelupuhelimista. Selvitykseltä välttyy, mikäli äänestäjä sai postitse ilmoituskortin eli ilmoituksen äänioikeudesta, josta vaalipiiri ja keskusvaalilautakunnan yhteystiedot ilmenevät.
Äänioikeutetun tulee lisäksi itse selvittää sen ehdokkaan ehdokasnumero, jota hän haluaa äänestää. Ehdokasnumerot vahvistetaan noin kuukautta ennen vaalipäivää. Ehdokastiedot ovat nähtävillä esimerkiksi vaalit.fi-sivuilla.
Äänestä ohjeiden mukaan
Äänestämisessä tulee noudattaa kirjeäänestysmateriaalin mukana tulevia äänestysohjeita. Ensin äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokkaansa numeron ja sulkee lipun kirjeäänestyksen vaalikuoreen. Tämän jälkeen hän täyttää huolellisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeen ja allekirjoittaa sen.
Äänestäjän tulee hankkia paikan päälle kaksi todistajaa, jotka allekirjoittavat lähetekirjeeseen todistuksen siitä, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen. Todistajien tulee olla 18 vuotta täyttäneitä, eikä todistajana voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään kyseisissä vaaleissa ehdokkaana oleva tai tämän läheinen. Todistajien ei tarvitse olla Suomen kansalaisia.
Lähetä asiakirjat omalle keskusvaalilautakunnalle
Äänestyksen lopuksi äänestäjä sulkee vaalikuoren ja lähetekirjeen kirjeäänestyksen lähetekuoreen siten, että lähetekuoren ikkunasta näkyy sen kunnan keskusvaalilautakunnan nimi ja osoite, johon kuori lähetetään.
Jos äänestäjä on saanut postitse ilmoituksen äänioikeudesta, hän voi joko kopioida siitä oikean keskusvaalilautakunnan nimen ja osoitteen tai liittää koko ilmoituskortin mukaan lähetekuoreen siten, että ilmoituskortissa oleva keskusvaalilautakunnan osoite näkyy lähetekuoren ikkunasta.
Äänestäjän tulee postittaa omalla kustannuksellaan lähetekuori Suomeen normaaliin tapaan. Kokemukset postin luotettavuudesta ja nopeudesta kannattaa huomioida ja toimia tarvittaessa hyvissä ajoin. Kuoren voi lähettää omalla kustannuksellaan myös kirjattuna lähetyksenä tai käyttäen kansainvälistä kuriiripalvelua. Lähetekuorta ei saa postittaa Suomesta, vaan se on ehdottomasti lähetettävä ulkomailta.
Huomioon otettavaa kirjeäänestyksestä
Kun äänestäjä on postittanut kirjeäänestyksen lähetekuoren Suomeen, ääni on annettu, eikä hän voi enää kyseisissä vaaleissa äänestää esimerkiksi edustustossa tai vaalipäivänä Suomessa. Kirjeitse annettu ääni on siis samaan tapaan lopullinen kuin muutkin äänestysmuodot, eikä sitä voi korvata myöhemmin.
Muutenkin kirjeäänestyksessä pätevät samat säännöt kuin vaaliviranomaisten edessä äänestämisessä. Esimerkiksi toisen nimissä tai useampaan kertaan äänestäminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi samoin kuin toisen henkilön äänestämiseen vaikuttaminen uhkauksella tai väkivallalla.