Sielultaan kahden maan kansalainen, niin kai voisi luonnehtia saksalaista Christian Sierksiä, 45. Hän on syntynyt ja kasvanut Hampurissa, mikä on myös nykyisin hänen kotipaikkakuntansa. Suomella on kuitenkin oma paikkansa miehen sydämessä.
Puoleksi suomalaisena Christian päätti vuonna 2012 lähteä Suomeen, oppia suomen kielen ja tuntea paremmin maatamme. Helsingissä hän opiskeli aluksi yhdessä muiden maahanmuuttajien kanssa suomea ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Sitten piti valita koulutukseen sisältyvä harjoittelupaikka neljäksi kuukaudeksi.
Etsin työtä ihmisten parissa.
”En halunnut mennä esimerkiksi kaupan kassalle, vaan etsin työtä ihmisten parissa. Löysin harjoittelupaikan Vuosaaren merimieskirkolta.”
Harjoittelujakso merimieskirkolla teki vaikutuksen ystävälliseen ja avuliaaseen mieheen, ja Christian jäi kuuden kuukauden ajaksi vapaaehtoiseksi kirkolle. Maailman tapahtumista ja erilaisista ihmisistä kiinnostunut Christian löysi nopeasti mielityönsä laivakäynneistä. ”Laivakäyntityö oli todella upea etuoikeus.” Lopulta mies palkattiin kirkolle satamakuraattoriksi.
Hampurissa biokemistiksi ja opettajaksi kouluttautunut Christian siirtyi Helsingissä pian kouluavustajaksi saksalaiseen kouluun. Kokemuksesta on ollut hyötyä, kun Saksassa siirryttiin neljä vuotta sitten suomalaiseen koulusysteemiin. Nykyisin Christian työskentelee Saksan Punaisessa ristissä sosiaalityöntekijänä erikoisalanaan peruskoulut.
Merimieskirkko kuin toinen koti
Vapaaehtoistyö merimieskirkolla oli Christianille tuttua jo entuudestaan. Jo ennen Suomeen tuloa hän oli toiminut Hampurin merimieskirkolla paikallisvapaaehtoisena, ensimmäisen kerran vuonna 1984 joulumyyjäisten Tombola-arpajaisissa.
Paikka oli tuttu tosin jo lapsuusvuosilta, olihan hän käynyt kirkolla vanhempiensa kanssa jo ollessaan nelivuotias. Vaikka teinivuosina merimieskirkolla käymiseen tulikin taukoa, siellä hänet näkee edelleen.
Huomasin, että kirkon sauna on tosi hyvä.
”Lähdin mukaan, kun äitini tuli tänne auttamaan. Illalla huomasin, että kirkon sauna on tosi hyvä ja aloin käydä kirkolla taas useammin.” Viime aikoina Christian on vetänyt myös miesten saunailtaa.
”Mitä enemmän juttelin muiden vapaaehtoisten ja vanhojen tuttujen kanssa, minulle tuli tunne, että merimieskirkko on kuin toinen kotini täällä Hampurissa. Minulle on välttämätöntä päästä tänne ainakin kerran viikossa.”
Christian on tuttu näky esimerkiksi joulumyyjäisten rakennustöissä ja grillimakkaranmyyjänä. Mies tiedetään käsistään käteväksi nikkaroijaksi. ”Olen oppinut täällä paljon. Kun on mieleltään avoin, se auttaa oppimaan.”
Parasta on hyvä ystävyys
”Parasta vapaaehtoistyössä on kokemani ystävyys. Kaikki työkaverit ja vapaaehtoiset ovat olleet hyviä, ja etenkin joulubasaareissa tapaa aina vanhoja hyviä ystäviä”, Christian kertoo motiiveistaan.
”Merimieskirkko on hyvä paikka vierailla ja tavata erilaisia ihmisiä”, Christian pohjustaa ajatusta paikallisvapaaehtoisuudesta. ”Kun saa tehdä hyvää, auttaa muita ja tehdä asioita yhdessä muiden kanssa, siitä saa hyvän olon. Ja mikäpä olisi sen parempaa, kun työn jälkeen pääsee saunaan rentoutumaan.”
Löylyihin hän nytkin suuntaa. Jo toisen kerran tällä viikolla.
Hae vuosivapaaehtoiseksi ulkomaille!
Hae paikallisvapaaehtoiseksi kotimaahan tai ulkomaille!
Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisillemme. Ilman teitä näin monipuolinen ja laaja-alainen työ ei olisi mahdollista.