Kanssasi maailmalla on lupaus tulevaisuuteen

Kansanedustaja Pekka Haaviston puhe pääjuhlassa.

Arvoisa juhlayleisö,

Aivan aluksi haluan onnitella 150-vuotiasta Suomen Merimieskirkkoa. Kukaan ihminen ei ole elänyt 150-vuotiaaksi, ja ihmisten muodostamista yhteisöistäkin vain ne, joilla on ollut annettavaa vielä 150 vuoden taipaleen jälkeen. Ja niihin Suomen Merimieskirkko kuuluu.

Suomi on ollut ja on myös tulevaisuudessa merenkulun maa. Se että voimme tässä maassa elää ja kehittyä, on jo vuosisadat perustunut myös merenkulkuun ja kauppaan. Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu noin 95 prosenttia meritse. Merimieskirkko tukee sekä suomalaisten että kansainvälisten merenkulkijoiden hyvinvointia.

Vuonna 2024 Merimieskirkon toiminnassa kohdattiin ihminen yhteensä yli 200 000 kertaa. Sen vuoksi tänä aamuna kilautin kaverille – sanotaan häntä vaikka Kalleksi – jolla on kokemuksia Lontoon merimieskirkosta. Hänen viestinsä oli selvä: ”Lontoon Merimieskirkko oli ihan mahtava. Siellä mä vietin paljon aikaa. Ihmiset oli mukavia. Tärkeä paikka maailmalla yhdistää ja kohdata ihmisiä.” Näin siis Kalle.

Tällaisena juhlapäivänä ja juhlavuotena on hyvä muistaa kaikkia niitä, jotka aikanaan ovat arvokkaan työn käynnistäneet – ja kaikkia niitä, jotka vuosien saatossa ovat olleet työssä mukana.

Merimieskirkko syntyi tarpeesta: tukea suomalaisia merimiehiä vieraissa satamissa, tarjota koti kaukana kotoa. Työ on laajentunut kohtaamaan suomalaisia ja ulkosuomalaisia muuallakin kuin satamakaupungeissa. Se on globaalien suomalaisten kirkko. Se on ollut mukana juhlahetkissä, kohtaamispaikkana, tutun kielen ja kulttuurin muodossa, mutta mukana myös elämän kriiseissä ja yksinäisyydessä.

Merimieskirkko on myös osa suomalaista kansalaisjärjestötoimintaa. Usein on sanottu, että Suomi on kansalaisjärjestöjen luvattu maa. Se on hyvä asia. Elämme maailmassa, jossa myös kansalaisten turvaverkot repeilevät, ja moni pelkää niiden ratkeavan lopullisesti. Tällaisena aikana kansalaistoimintaa ei tarvita vähemmän, vaan sitä tarvitaan enemmän. Juhlavuonna Merimieskirkon kuten koko järjestökentän suurena huolenaiheena on järjestöjen toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Kansalaisjärjestöissä voidaan myös tukea ja käydä arvokeskustelua aivan toisella tavalla kuin viranomaistoiminnassa. Vapaaehtoistyö perustuu aina arvopohjasta lähtevään motivaatioon – olemme mukana koska koemme toiminnan tärkeäksi. Tuemme ja lahjoitamme, koska annamme työlle arvoa.

Arvoista ja arvopohjasta puhuminen on näinä aikoina aivan erityisen tärkeää. Elämme kriisien ja konfliktien aikaa, jossa ihmisarvollakin näyttää olevan yhä vähemmän merkitystä. Tarvitaan niitä, jotka soutavat nyt vastatuuleen. Tarvitaan uskon palauttamista ihmisarvoon, aitoja kohtaamisia, aitoa kuuntelua.

Muuttuvassa, epävarmassa ja aikaisempaa turvattomammassa maailmassa kansalaisjärjestöjen tehtävä on myös tuoda ihmisille aidon vaikuttamisen, osallisuuden ja turvallisuuden kokemus sekä rakentaa yhteyksiä ihmisten välille.

Uskonnoilla ja elämänkatsomuksilla ja niiden tuomalla vakaumuksella on näinä aikoina poikkeuksellisen suuri merkitys. Siksi myös rauhantyössä uskontojen ja elämänkatsomusten merkitystä korostetaan entistä enemmän.

Vaikka teknologia maailmassa kehittyy, aitoa vuorovaikutusta ja kohtaamista ei voita mikään. Ihmisarvoon kuuluu myös se, että meidät kohdataan jokainen yksilöinä. Kuppi kahvia, sauna, joulukuusi voi luoda puitteet, mutta ihmisarvo tulee juuri tuosta kohtaamisesta.

Tänä juhlavuonna tapahtuu Merimieskirkon toiminnassa myös merkittävä laajentuminen. Evankelis-luterilaisen kirkon kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti Merimieskirkko on vastannut kuluvan vuoden alusta koko kirkollisen ulkosuomalaistyön koordinoinnista. Merimieskirkko on toiminnan laajentumisen myötä läsnä eri tavoin noin 40 maassa. Suomen kansalaisia asuu ulkomailla noin 300 000, ja joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa. Ulkomailla Merimieskirkko tekee tiivistä yhteistyötä Suomen edustustojen kanssa.

Kun suomalaisia liikkuu ja asuu maailmalla entistä enemmän, aitojen kohtaamisten tarve kasvaa. Lähtijöitä on lopulta aina vähän enemmän kuin palaajia. Siksi myös Merimieskirkon ja sen toimintojen tarve ei tule vähenemään. Vaikka teknologia kehittyy, tehtävä – kohtaaminen, tuki, mukana kulkeminen – säilyy. Kanssasi maailmalla ei ole vain juhlavuoden teema, vaan lupaus tulevaisuuteen.

Vielä kerran on hatunnoston paikka vapaaehtoisille, työntekijöille, tukijoille, lahjoittajille ja jäsenille, jotka ovat pitäneet Suomen Merimieskirkon tärkeän toiminnan elävänä; yhteistyökumppaneille ja kirkon ystäville, jotka mahdollistavat työn jatkumisen sekä tänne kokoontuneelle juhlaväelle: ilman teitä Merimieskirkkoa ei olisi olemassa.