Rauman satamalähetys perustettiin vuonna 1930 kauniin puurakennuksen pieneen vuokrahuoneistoon. Sen avajaisjuhlassa 15.6. oli läsnä 300 henkilöä. Aseman ensimmäiseksi johtajaksi tuli Rotterdamin merimiespastori Fredrik Kankkonen.
Loppuvuonna toiminta siirtyi satama-alueelle siirrettyyn omaan taloon, joka oli kaupungin luovuttama vanha koulurakennus. Talo vihittiin käyttöön itsenäisyyspäivänä. Toiminta sai heti alussa voimakasta tukea merenkulkuopiston rehtorilta Jalo Puttalta ja hänen puolisoltaan. Kaksi vuotta myöhemmin asemanhoitaja muuttui, kun Kankkonen muutti Vaasaan ja hänen seuraajakseen tuli Alma Rothman.
Toisen maailmansodan (1939–1945) ja Suomessa etenkin Jatkosodan sytyttyä (1941) työ kotimaan satamissa muodosti olennaisen osan koko Merimieslähetyksen toiminnasta. Kotimaantyö korostui vielä lähimpinä sodanjälkeisinä vuosina, jolloin ulkomaille pääsy oli vaikeaa.
Merimieslähetystyötä tukevat seurakuntien ompeluseurat toimivat hyvin aktiivisesti. Yhä edelleen Rauman seurakunnassa toimii Syvärauman merimieskirkkopiiri, joka on jo yli 80-vuotias. Keskustan piiri toimi sekin aina vuoteen 2006 saakka.
Satamalähetyksiä alettiin sodan jälkeen kutsua kotimaan asemiksi ja vuonna 1994 myös niitä kuvaava lukusali-nimitys muuttui merimieskirkoksi.
Rauman merimieskirkko vuosina1988-2013.
Sota vähensi kävijämäärää
Rauman asema ei sodan jälkeen saavuttanut enää entistä laajuuttaan. Kotimaan asemia oli 11, joista kävijämääriltään vilkkaimpia olivat Helsinki, Turku ja Mäntyluoto. Rauman ja Kotkan asemat tulivat kuitenkin heti näiden jäljessä. 1950-luvulla laivaliikenteen luonne muuttui, mistä aiheutui kotimaan asemien lukusalitoiminnan taantumista.
Vuonna 1953 Rauman asemanhoitajina aloittaneet Hilkka ja Martti Saarinen pitivät yllä lukusalia, järjestivät erilaisia tilaisuuksia ja huolehtivat ompeluseurasta ja pyhäkoulusta. Martti Saarinen panosti työssään etenkin matkasaarnaamiseen. Yhteydet seurakuntatyöhön lisääntyivät, mutta merimiesten käynti asemalla väheni.
Vähentyneen kävijämäärän vuoksi vuonna 1968 lakkautettiin lukusalin hoitajan toimi, jossa oli työskennellyt Tyyne Tuominen vuodesta 1954. Päätös johti vaikeisiin neuvotteluihin eri osapuolten kanssa, ja vuonna 1972 Merimieslähetys teki päätöksen sulkea asema. Lopettamispäätökseen vaikutti myös devalvaation aiheuttamat taloudelliset vaikeudet. Saarinen sekä Rauman seurakunta pitivät kuitenkin toimintaa yllä uudessa paikassa, ja aseman yhteystiedot säilyivät Merimieslähetyksen julkaisuissa vuoteen 1981 saakka.
Liikenne vilkastuu ja toiminta elpyy
Rauman satama laajeni ja uudistui vilkastuneen liikenteen myötä 1980-luvulla. Samalla ajankohtaistui Merimieslähetyksen toiminnan elvyttäminen, ja uusia tiloja alettiin etsiä. Toiminta pääsi alkuun, ja vuonna 1986 toimipaikkojen luettelossa Rauman aseman osoitteeksi oli merkitty Kompintie. Asemanhoitajina toimivat Hannu Ylitalo ja Marja Lindström, kumpikin noin vuoden ajan vuorollaan.
Alkukesästä 1988 vuokrattiin kaupungilta tilat sataman hallintorakennuksesta ja alkusyksystä 1989 siirryttiin syväsataman laiturien vierellä olevaan Sataman toimisto- ja hallirakennuksen toiseen kerrokseen. Nyt asemanhoitajaksi tuli Marja-Leena Vahviala, joka työskentili vuoteen 1995 saakka.
Asemaa kutsuttiin kansainväliseksi merimiesklubiksi (Seamen’s Club), joka sai myös satamajohtajan luotsaaman tukiryhmän. Neutraaliin nimeen päädyttiin ajatellen neuvostoliittolaisia merenkulkijoita, joiden oli vaikea päästä ”kirkkoon” poliittisista syistä johtuen.
Rakennus koki muodonmuutoksen vuoden 1996 kesällä, kun Satama purki hallinsa toimistorakennuksen ympäriltä. Muutoksessa oli mukana myös toimipaikassa keväällä asemanhoitajana aloittanut pastori Jussi K.K. Ollila, joka syksyllä 1999 siirtyi Rotterdamin merimieskirkon merimiespastoriksi ja johtajaksi. Ollilan jälkeen tässä rakennuksessa toimintaa luotsasivat Tero Reingoldt (1999–2009) ja Eija Tuorila (2009–).
Jälleen uusiin tiloihin
Merimieskirkko muutti jälleen uusiin tiloihin 1.2.2013 sataman varikolle. Uudet tilat vihki käyttöön Turun piispa Kaarlo Kalliala 18.4.2013. Tilat ja kalusteet on saatu käyttöön Rauman satamalaitokselta. Satama tukee merimieskirkkotyötä siten, että se ei peri tilasta vuokraa.
Kun edellisenä toimitilana ollut vanha punatiilirakennus jäi tyhjilleen, se purettiin kokonaan, olihan se satamaliikenteen kannalta vaarallisessa paikassa.
Tuorila toimi Rauman merimieskirkon satamakuraattorina 10 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2019. Hänen jälkeen satamakuraattorina oli Annamaria Lehto kesän 2022 alkuun saakka, jonka jälkeen toimipaikka oli tilapäisesti suljettu. Reilun kahden kuukauden jälkeen uusi työntekijä Siiri Suhonen aloitti satamakuraattorin tehtävässä.
Työntekijät
Fredrik Kankkonen 1930–1932 Alma Rothman 1932–1952 Hilkka ja Martti Saarinen 1953 Tyyne Tuominen 1954–1968 Hannu Ylitalo 1986–1987 Marja Lindström 1987–1988 Marja-Leena Vahviala 1989–95 Jussi K.K. Ollila 1996–99 Tero Reingoldt 1999–2009 Eija Tuorila 2009–2019. Tuorilalla oli työtoveri vuoden 2015 syksyyn saakka (Sanna Siivonen, Sirpa Tolppanen, Mari Arvela) Annamaria Lehto 1.10.2019–31.5.2022 Siiri Suhonen 15.8.2022–
