Maltalla asuu tuhansia suomalaisia, mutta omaa yhteisöä ei ole aina helppo löytää. Merimieskirkon sosiaalikuraattorit kokeilivat lokakuussa pop-up-toimintaa, joka kokosi yhteen eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia suomalaisia. Joskus yhteisön syntymiseen tarvitaan vain joku, joka kutsuu ihmiset yhteen.
Lokakuun alussa Maltalla järjestettyyn pop-up-merimieskirkkoon osallistui 11 paikallista suomalaista. Nuorimmat olivat kouluikäisiä ja vanhimmat eläkeläisiä. Yksi osallistujista oli muuttanut Maltalle vasta kaksi viikkoa aikaisemmin, kun taas toinen oli asunut saarella jo 50 vuotta.
Kahden tunnin aikana syntyi vilkasta keskustelua, uusia tuttavuuksia ja kokemusten vaihtoa. Kaikki osallistujat viihtyivät paikalla tilaisuuden loppuun saakka.
– Parasta oli nähdä, kun eri ihmiset astuivat sisälle hymyssä suin ja selkeästi iloitsivat yhteisöllisestä hetkestä, kertoo Rotterdamin merimieskirkon sosiaalikuraattori Hilla Mäkivuokko.
Mahdollisuuksien maa, jossa voi tuntea yksinäisyyttä
Malta on kansainvälinen maa, jossa monet suomalaiset työskentelevät, opiskelevat tai ovat asettuneet asumaan pysyvästi. Suomen kunniakonsulin arvion mukaan maassa asuu tai oleskelee noin 2 500 suomalaista.
Lontoon merimieskirkon sosiaalikuraattori Eerika Omiyale kuvailee Maltaa mahdollisuuksien maaksi. Hyvät työmarkkinat, mahdollisuus opiskella englanniksi ja lämmin ilmasto houkuttelevat suomalaisia eri elämänvaiheissa.
Arjessa on kuitenkin myös haasteita. Kohtaamisissa nousivat esiin esimerkiksi luonnon kaipuu, hankalat lentoyhteydet Suomeen sekä Suomen suurlähetystön sijainti Roomassa.
Monet sosiaalikuraattorien kohtaamista suomalaisista olivat tyytyväisiä elämäänsä ja hyvässä työtilanteessa. Hyvät elinolosuhteet eivät kuitenkaan poista yksinäisyyden tai juurettomuuden kokemuksia.
Erityisesti Mäkivuokon mieleen jäi lasten yksinäisyys. Kansainvälisissä kouluissa ystäväpiirit voivat muuttua nopeasti, kun perheet muuttavat maasta toiseen. Lapsen parhaat ystävät saattavat myös asua Suomessa.
Omiyale nostaa esiin suomalaisen yhteisön merkityksen lapsiperheille.
– Lapsiperheiden näkökulmasta suomalainen yhteisö Maltalla olisi tärkeää kielen ja identiteetin tukemisen näkökulmasta.
Myös nuorille aikuisille yhteys muihin suomalaisiin voi olla tärkeä. Ensimmäistä kertaa ulkomailla asuva opiskelija tai työntekijä saattaa joutua rakentamaan sosiaaliset verkostonsa kokonaan uudelleen.
Joskus tarvitaan vain joku kutsumaan yhteen
Vaikka Maltalla asuu paljon suomalaisia, kaikille avointa yhteisöllistä toimintaa on vähän. Erilaisia suomalaisverkostoja on syntynyt, mutta ne eivät välttämättä tavoita uusia tulijoita tai yksin jääviä.
Pop-up-merimieskirkko tarjosi mahdollisuuden tutustua muihin suomalaisiin ilman valmista yhteisöä tai pysyvää kokoontumispaikkaa.
– Homma tuntui tärkeältä, sillä suomalaisyhteisöä ei Maltalla oikein ole ja puhe yhteisön puutteesta nousi keskusteluissa esille, Mäkivuokko kertoo.
Omiyale myöntää, että ennen tilaisuutta jännitti, löytäisikö kukaan paikalle.
– Jokainen paikalletulija oli meille ilo, ja oli mielenkiintoista kuunnella ja keskustella vieraiden kanssa.
Hänen mukaansa myös lyhyellä kohtaamisella voi olla suuri merkitys.
– Ilman pysyvää toimitilaa kohtaamiset jäävät lyhyiksi, mutta pienikin hetki voi olla merkityksellinen.
Tilaisuudessa syntyi myös ajatuksia uusista tapaamisista. Osallistujat toivoivat esimerkiksi joulukirkkoa, Kauneimpia joululauluja ja mahdollisuuksia osallistua toimintaan etäyhteydellä.
Mäkivuokko näkee pop-up-toiminnassa paljon mahdollisuuksia myös muualla maailmassa.
– Näkisin helposti tällaisen toiminnan olevan toteutettavissa muissakin kohteissa! Helpolla saatiin tämäkin konsepti toimimaan.
Hänen mukaansa Maltan kokemuksessa oli erityisen ilahduttavaa nähdä, miten ihmiset löysivät toisensa ja alkoivat jo suunnitella seuraavaa tapaamista.
– Jonkun siis vain tarvitsee sysätä hommaa liikkeelle.
Merimieskirkko siellä, missä suomalaiset ovat
Maltan pop-up-merimieskirkko järjestettiin osana Merimieskirkon ulkomailla työskentelevien sosiaalikuraattorien koulutus- ja tutustumismatkaa 5.–8. lokakuuta.
Samalla kokeiltiin, miten Merimieskirkko voisi kohdata suomalaisia myös alueilla, joilla sillä ei ole pysyvää toimipistettä.
Kokemus osoitti, että pienimuotoisellakin toiminnalla voidaan luoda merkityksellisiä kohtaamisia ja vahvistaa paikallisia verkostoja. Myös mahdollisuus saada suomenkielistä keskustelutukea etäyhteydellä herätti kiinnostusta.
Merimieskirkko kehittää toimintaansa yhä enemmän liikkuvaksi ja verkostomaiseksi. Tavoitteena on, että yhteys, toivo ja tuki olisivat suomalaisten ulottuvilla eri puolilla maailmaa – myös siellä, missä ei ole omaa merimieskirkkoa.
Maltalla siihen riitti tällä kertaa yksi ilta ja avoin kutsu tulla yhteen.
