Onkohan nenän kaivaminen pelkästään ruma tapa, vai voinkohan siten toimimalla loukata kotisohvalla toista ihmistä niin paljon, että siitä tulee syntiä? Erottaako se minua puolisostani, jolloin se kai määritelmän mukaan olisi syntiä? Ja jos hän olisikin likinäköinen ja suopea, kannustaisiko se siihen että perheen sisäisestä, vaietusta pahasta tavasta kehittyisi jotain vielä pahempaa – vaikka nenäeritteen pyyhkimistä vastaantulijan takinliepeeseen?
Jos niistäisin metrossa herrasmiehen takkiin, joutuisin siitä takuulla käräjille tänä päivänä, eikä auttaisi selitys, että oli nuha ja iso aivastus. Asiaa olisi varmasti käsitelty ennen tuomiota jo monilla palstoilla, ja olisin niissä salanimellä joutunut tuomaan esille toimintaani lieventäviä seikkoja.
Onkohan haukottelu syntiä, jos sitä hapennälkäänsä joutuu venyttämään leukojaan iltapäivisin, ja pahimmillaan työpaikan taukohuoneessa? Vaikka kupissa on kahvia. Joku saattaa kokea tulevansa väheksytyksi työkaverina, ja jos leukapielistä kuuluu napsahdus, niin on monia herkkiä ehkä paikalla niitäkin, jotka eivät sellaisessa metelissä voi edes ajatella nielevänsä ruokaa, koska heillä on kokemusta leukalukoista.
Entä se, miten nuo siat jättävät kahvipannun pohjalle kolmen millin kerroksen, joka kärähtää pannun pohjaan, ja kupista hörpättynä tuo rankki polttaa limakalvot millä maitovaralla tahansa?
Ihmiset, me olemme aivan mahdottomia nykyään.
Onko syntiä, että kirjoittaa blogia, kun veljensä kuolemaa sureva puoliso yrittää saada unta? Olisiko ollut hurskaampaa kömpiä viereen ja ottaa lämpimään syliin? Entä jos sylissäni tulee liian kuuma, tulee hiki, ja sitten tulee viimeistään pidemmän surukauden seurauksena finniä naamaan? Vaikka rakastaisin häntä näppylöineen, hän saattaa itse kärsiä niistä. Onko syntini, jos hän hakeutuu rajuihin kosmetologisiin toimenpiteisiin, joiden seurauksena hän on tyytymätön, arpinen ja omasta mielestään ruma? Vaikka ihan varmasti on sittenkin mielestäni yhtä ihana.
Onko syntiä pukeutua, jos ei ole tyylitajua? Onko syntiä kulkea alasti?
Onko syntiä vaatia kuolevalle äidille lisää morfiinia? Hänen elinodotteensa on korkeintaan viikko, eikä siinä ajassa mitään riippuvuutta ehdi kehittyä. Yhtä hyvin voisi kyseenalaistaa päätöstä juottaa hänelle pillillä limsaa. Hänhän voi saada siitä reikiä hampaisiin!
En tiedä, voisiko lääketieteellisen perinteen soveltamisesta tulla tähän kohtuuttomuuteen vähän järkeä. Meillä on sääntö, jonka mukaan hoito ei saa koskaan olla vaarallisempaa kuin tauti. Saako tuomio olla kohtuuttomampi kuin synti?
Ihmiset, me olemme aivan mahdottomia nykyään. Nautitaan nenän kaivelusta, ja varsinkin lämpimästä sylistä. Ja annetaan vähän armoa.
Kirta Kuusniemi
yleislääkäri
