Katselen juuri valmistunutta jouluikonia. Siinä Maria istuu Jeesus-vauva sylissään aasin selässä ja Joosef kulkee jalan. He matkaavat pitkin Niilin rantaa. Ikoni on saanut nimekseen Pako Egyptiin.
Vaimoni on vuosien ajan maalannut aina jouluksi ikonin. Niillä on omat nimensä, kuten Jouluyö, Pyhä perhe, Neitsyt Maria ja lapsi, Jumalan synnyttäjä, Kristus syntyy. Nimet ja ikonit kuvaavat Jeesuksen syntymää yleensä Luukkaan evankeliumin kertoman mukaan. Lastemme perheet ovat saaneet niitä joululahjaksi. Jokunen on meillä kotonakin. Tutussa Luukkaan jouluevankeliumissa on paljon yksityiskohtia, jotka eri kerroilla puhuttelevat maalaria ja myöhemmin katsojaa. Siksi niitä on niin paljon erilaisia.
Mutta on toinenkin jouluevankeliumi. Matteus kertoo Jeesusta kumartamaan tulleista idän tietäjistä, paosta Egyptiin, Betlehemin lastenmurhasta ja Egyptistä palaamisesta. Itse syntymästä Matteus ei kerro mitään yksityiskohtaa. Mutta mm. ”Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet. Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä.”
Meillä kotona on viime kuukausien aikana pohdittu, mitä tämä kertomus meille haluaa sanoa. ”Pakene Egyptiin!” Mitä Joosef tämän kuullessaan ajatteli? Egyptiin? Sieltähän Israelin koko kansa oli kerran päässyt pakoon! Vuoden suurin juhla oli pääsiäinen, jolloin muisteltiin ja iloittiin orjuudesta vapautumista. Heti yön selkään hän kuitenkin lähti. Mitä Joosef ja Maria matkalle lähdettyään puhuivat? Pelkäsivätkö, että heidät saataisiin kiinni?
Mitä joulun evankeliumit haluavat meille nyt kertoa?
Samaan aikaan seurasimme sydän itkien uutisia Ukrainan sotaa pakenevista miljoonista ihmisistä ja Ukrainan kylissä ja kaupungeissa tapahtuvista julmuuksista. Olemme kyselleet, mitä joulun evankeliumit haluavat meille nyt kertoa? Mitä ne kertovat Jumalasta? Ja mitä ne kertovat ihmisistä – ja mitä meistä ja meidän ajastamme? Suostummeko joulukertomusten puhuteltaviksi? Mielikuvituksemme ei ole riittänyt kuvittelemaan, miten Ukrainan sodan keskellä elävät ja miljoonat perheistään erillään olevat pakolaiset valmistautuvat tähän jouluun.
Miksi vain Matteus kertoo Betlehemin lastenmurhasta? Näkikö hän, että sama viha ja murhanhimo jatkui Herodeksen jälkeenkin. Ihmiseksi tullutta Jumalan Poikaa vainottiin alusta alkaen ja kuolema ristillä oli tämän vainon johdonmukainen päätös. Ihmiset eivät voineet sietää täydellistä puhtautta eikä pyhyyttä. Ristiin naulittu koki äärimmäisen yksinäisyyden huutaessaan: Jumalani, miksi minut hylkäsit? Silti hän sanoi lopuksi: Isä, sinun käsiisi annan henkeni.
Joulu ja pääsiäinen kuuluvat yhteen
Tutussa ranskalaisessa joululaulussa on puhutteleva säe: Ristillä rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtahin, enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Eikä sekään ollut sattuma, että tämä tapahtui juuri pääsiäisjuhlan aikaan. Egyptin orjuudesta vapautumisen juhlalle tuli uusi merkitys ja syvyys. Joulu ja pääsiäinen kuuluvat yhteen. Meidät on pelastettu orjuudesta vapauteen, kuolemasta elämään, tästä elämästä iankaikkiseen elämään.
Synkkiä pilviä näkyy tämän joulun taivaalla. Niiden läpi kuuluu kuitenkin tutummassa Luukkaan jouluevankeliumissa oleva enkelin kehotus: ”Älkää pelätkö! … Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Nämä sanat kuuluvat meille ja Jumalan hyvän tahdon ilmaisi enkelin seuraksi ilmestynyt valtava taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”
Hyvää joulua toivottaen ja rauhaa rukoillen
Antti Lemmetyinen, Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja
