Sirpa Pietikäinen: Näe asiat positiivisesti

Hymyilevä, vaaleatukkainen ainen nojaa kaiteeseen viherkasveja ympärillään.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toi Merimieskirkon juhlavuoden avajaisseminaarissa esiin ajatuksiaan yhteiskunnan haasteista ja niiden ratkaisemisesta.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli yksi Merimieskirkon juhlavuoden aloitusseminaariin kutsutuista puhujista. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa maailman tilasta, politiikasta, yhteiskunnasta ja tulevaisuuden haasteista, jossa myös arvojen ja yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin.

Pietikäisen puheenvuoro tulevaisuusskenaarioista uhkineen ja mahdollisuuksineen kannusti ihmistä uskomaan tulevaisuuteen ja jakamaan vieraanvaraisuutta kaiken keskellä, vaikka monet käynnissä olevat megatrendit haastavat niitä.

Ihmisten kokema ahdistus johtaa hänen mukaansa sijaistoimintoihin, kun omat taidot eivät ja voimat eivät riitä asian käsittelemiseen. Tämä näkyy ”laumakäyttäytymisenä” ja kuplaantumisena, jossa ylilyönnit tulevat arkipäiväiseksi – etenkin sosiaalisessa mediassa.
Oleellista hänen mukaansa on taito ”kääntää negatiivisuutta positiiviseksi, kun ympärillä on tuhoa ja ahdistusta”.

Yhtenä ratkaisuna on ”ekososiaalinen sivistys”.

”Ilmasto, ilmasto, ilmasto!” hän paalutti suurimmaksi ajankohtaiseksi kysymykseksi, jonka haasteet tulisi ratkaista nyt eikä vasta myöhemmin. Ilmastonmuutos on avainasemassa muiden haasteiden ratkaisemisessa. ”Kalakeittokin valmistetaan tietyssä järjestyksessä, mutta kaikki ainekset tarvitaan hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi”, Pietikäinen vertaili.

Pietikäisen kommentit seminaarissa ja yleisemminkin kuvastavat hänen omia arvojaan ja suhtautumistaan ihmisten hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja rakentavaan toimintaan – teemoja, jotka ovat keskeisiä ja merkityksellisiä myös Merimieskirkon kristillisessä ja sosiaalisessa työssä suomalaisyhteisöjen parissa ympäri maailmaa.

Poliitikko Pietikäinen heitti eteenpäin katsovan seminaaripuheessaan myös kuitin politiikan tekemisestä. ”Poliitikot eivät ajattele yli vaalien, koska me äänestäjät emme ajattele yli sukupolvien ja me äänestämme nuo poliitikot päättäjiksi.”

”Äänestämiseen tarvitaan ajatusmallin muutos!”

Mitä tuo muutos toisikaan mukanaan?

Hymyilevä vaaleatukkainen nainen seisoo Euroopan unionin lipun edessä.
Sirpa Pietikäisen puhe Merimieskirkon juhlavuoden avajaisseminaarissa kuvasti hänen omia arvojaan ja suhtautumistaan ihmisten hyvinvointiin ja rakentavaan toimintaan. Teemat ovat keskeisiä ja merkityksellisiä myös Merimieskirkon työssä.

Sirpa Pietikäinen (kok.) on suomalaisen politiikan pitkänlinjan vaikuttaja, jonka ura on kulkenut sujuvasti kotimaisesta päätöksenteosta eurooppalaisen talous- ja ympäristöpolitiikan ytimeen. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1983–2003. Kansanedustajana Pietikäinen työskenteli useissa keskeisissä valiokunnissa, kuten ulkoasiainvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa, joissa EU-asiat ja ympäristönäkökulma tulivat luontevasti osaksi arkea.

Eduskuntatyössä hänen punaisena lankanaan oli käytännöllinen vihreä ajattelu: miten talous, hyvinvointi ja luonto saadaan samaan kuvioon ilman että kukaan putoaa kyydistä. Pietikäinen nousi laajempaan tietoisuuteen myös ympäristöministerinä Esko Ahon hallituksessa (1991–1995), mikä vahvisti hänen profiiliaan ympäristöpolitiikan osaajana jo ennen EU-uraa.

Euroopan parlamentissa Pietikäinen aloitti vuonna 2008. EU:ssa hän on toiminut erityisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa (FEMM), ja ollut varajäsenenä ympäristö-, ilmasto- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnassa (ENVI) sekä kansanterveysvaliokunnassa (SANT).

Tämä yhdistelmä kertoo olennaisen: Pietikäisen EU-työssä ympäristö ei ole irrallinen “pehmeä” teema, vaan tiukasti kiinni talouden pelisäännöissä, rahoituksessa ja tasa-arvossa. Pietikäinen on kuvaillut itseään sosiaalireformistiksi ja toivonut ”sosiaalisen vastuun ja ulottuvuuden korostumista” myös puolueensa kokoomuksen politiikassa.

Sirpa Pietikäinen on poliittisen uransa ohessa toiminut aktiivisesti myös järjestökentällä, muun muassa Marttaliitossa, Muistiliitossa ja Mieli ry:ssä. Pietikäinen on tähdentänyt, että kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnassa. Hän on sanonut, että järjestöt toimivat edunvalvojina ja äänitorvina niille ihmisille ja asioille, jotka muuten jäävät helposti päätöksenteon ulkopuolelle.

Vaaleatukkainen, silmälasipäinen hymyilevä nainen valoisassa lasikäytävässä.
Sirpa Pietikäinen kannustaa ihmistä uskomaan tulevaisuuteen ja jakamaan vieraanvaraisuutta kaiken keskellä, vaikka monet käynnissä olevat megatrendit haastavat niitä.

Intohimoiseksi EU-poliitikoksi tunnustautuvan Pietikäisen tunnetuimpia kokonaisuuksia on kestävä rahoitus ja EU:n niin sanottu vihreä taksonomia. Tällä tarkoitetaan yhteisiä kriteerejä sille, millaiset investoinnit voidaan aidosti luokitella ympäristön kannalta kestäviksi. Pietikäinen toimi Euroopan parlamentin ENVI-valiokunnan pääneuvottelijana taksonomiasääntelyn neuvotteluissa.

“Kestävien sijoitusten taksonomia on todennäköisesti tärkein kehitysaskel finanssissa sitten kirjanpidon – se muuttaa pelin ilmastonmuutoksen torjunnassa.” Lainaus on Euroopan parlamentin tiedotteesta 17.12.2019. Käytännössä saavutuksen ydin on selvä ja jopa hyväntuulisen arkinen: jos “vihreää” mainostetaan, sen pitää myös olla vihreää – muuten kyse on vain kiiltokuvasta.

Pietikäinen tuntuu myös tekevän niin kuin sanoo. Hän äänesti esimerkiksi heinäkuussa 2023 EU:n metsien ennallistamisasetuksen puolesta, toisin kuin valtaosa EPP-ryhmästä, johon kokoomuslaiset kuuluvat. ”Kysymyksessä on koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva asia”, hän paalutti.

Ilmasto, ilmasto, ilmasto.

”Ongelma on vakava, mutta toivoa on”, hän päätti seminaaripuheensa saaden valtaisat suosionosoitukset täydeltä salilta.

Yksityiselämässä Pietikäisen taustasta löytyy taiteen ja arjen hyvinvoinnin yhdistelmä: hänen vanhempansa ovat taidemaalari Erkki Pietikäinen ja terveydenhoitaja Sylvi Susanna Hirvelä. Puolisonaan hänellä on professori Tapio Määttä, ja julkisuudessa heistä on kerrottu myös kahden sukupolven yhteiselon ja omaishoivan näkökulmasta: Pietikäinen hoiti muistisairasta äitiään pitkään, ja perhe asui samassa pihapiirissä sukupolvien kesken.

Pietikäinen kertoo vapaa-ajallaan rauhoittuvansa lukemalla ja ajattelemalla, mikä kuulostaa suorastaan poliitikon luksusharrastukselta.