”Suosittelen tätä ehdottomasti”, kirjoittaa 21-vuotias Liisa Loimalahti, joka on Euroopan solidaarisuusjoukot -hankkeen vuosivapaaehtoinen Hampurin merimieskirkolla.
Yläkuva. 21-vuotias Liisa Loimalahti on syntynyt Pörsänmäessä ja kasvanut Iisalmessa, mistä hän muutti Hampuriin elokuussa 2025. Hänen kotikuntansa on kuitenkin Helsinki, missä Liisa ehti majailla pari viikkoa ennen vuosivapaaehtoisuutensa alkua Hampurin merimieskirkolla. Kuva: Minea Powell.
Olin päättänyt pitää välivuoden lukion jälkeen, mutta minulla ei vielä ollut sen suurempia suunnitelmia. Viime keväänä isäni näki Facebookista, että Hampurin merimieskirkolle haetaan vuosivapaaehtoisia. Olin ollut aiemminkin tietoinen Merimieskirkon vapaaehtoisista, mutta uusi Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelma vaikutti mielenkiintoiselta, ja päätin hakea mukaan!
Ennen Hampuriin lähtemistä olin innoissani suuressa kaupungissa asumisesta ja siitä, että saisin olla ensimmäistä kertaa elämässäni osa työyhteisöä. Odotin myös sitä, että pääsen kartuttamaan kielitaitoani ja tutustumaan uusiin ihmisiin sekä töissä että vapaa-ajalla.
Suuren kaupungin elämä on tullut pikkuhiljaa tutuksi, ja olen nähnyt ja kokenut paljon uutta sekä päässyt myös matkustamaan! Työyhteisöön kuuluminen on tuntunut hyvältä ja ihmiset ympärilläni ovat muodostuneet tärkeiksi muiden läheisten ollessa Suomessa.
Pääsin tammikuussa aloittamaan saksan opiskelun, ja sitä kautta elämääni on tullut ihmisiä myös merimieskirkon ulkopuolelta. Saksan kielikin on alkanut sujua vähän paremmin.
Me vapaaehtoiset siivoamme majoitushuoneita ja pyöritämme kirkon kahvilaa. Autamme myös juhlien ja yksityistilaisuuksien valmistelussa. Lisäksi täytämme Suomi-kaupan hyllyjä, lämmitämme saunoja ja hoidamme päivittäisiä, vaihtuvia työtehtäviä. Lisäksi olen pitänyt nuorten aikuisten ryhmää kuukausittain ja säestänyt virsiä jumalanpalveluksessa.
Vapaaehtoisvuodessa on vaikea valita vain yhtä parasta asiaa, koska niin moni juttu on ollut tosi mieleenpainuva ja ainutlaatuinen. Ehkä päällimmäisenä mielessäni ovat kuitenkin ihmiset, joihin olen saanut tutustua. Myös itsenäistyminen sekä oman elämän ja identiteetin rakentaminen ovat olleet henkilökohtaisesti tärkeitä juttuja.
Olen tykännyt paljon myös Euroopan solidaarisuusjoukot -vuoteen kuuluvista seminaareista, jotka järjestetään vapaaehtoisvuoden alussa ja puolivälissä. Oli upeaa tavata muita solidaarisuusjoukot-vapaaehtoisia, joilta opin paljon tärkeitä taitoja mm. ulkomailla asumiseen liittyen.
Kun tulin Hampuriin, minua jännitti se, mitä kaikkea vuosi mahtaisi tuoda tullessaan. Nyt puolivälin kohdalla voin sanoa, että tänne tuleminen oli todella hyvä päätös.
Olen tullut paljon itsevarmemmaksi ja luotan omiin kykyihini enemmän kuin ennen, samoin luotan muihin ja muiden ihmisten hyvyyteen. Olen myös ymmärtänyt, että elämässä saa kulkea omaa polkuaan eikä koskaan ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan.
Vuosivapaaehtoisuutta harkitsevalle sanoisin, että jos yhtään tuntuu siltä, että tämä voisi olla sinun paikkasi, niin suosittelen ehdottomasti tarttumaan tilaisuuteen! Vapaaehtoisvuoden aikana saatuja kokemuksia ei voi rahassa mitata. Jos toiseen maahan muutto jännittää, niin Merimieskirkko on turvallinen tapa kokeilla ulkomailla asumista.
Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on varsinkin vapaaehtoisena tärkeää, sillä joskus työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä. Siksi omat rajat kannattaa määritellä ja pitää niistä kiinni.
Vuoden aikana eteen tulee varmasti myös tilanteita, joissa omaa jaksamista koetellaan tai vaikkapa Suomessa tapahtuvat asiat painavat mieltä. Silloin on tärkeää, että uskaltaa puhua ja pyytää apua. Merimieskirkko on onneksi ammattilainen tällaisissa asioissa. Vapaaehtoisista pidetään hyvää huolta.
