Haminassa on ollut merimieskirkko vuodesta 1961 lähtien. Tuolloin Haminan kirkkoherra Hjalmar Ansténin aloitteesta perustettiin merimiehille lukusali, jonka Haminan kaupunki rakensi työn alla olleen satamaruokalan yhteyteen. Haminan kaupunki oli siten satamakaupungeistamme ensimmäinen, joka pystytti satamaansa vapaa-ajan toimitilat merenkulkijoille. Lukusali vuokrattiin Merimieslähetysseuralle (nyk. Merimieskirkko) 25 vuodeksi ja sisutettiin lahjoitusvaroilla. Lukusalia hoiti aluksi rouva Lempi Engström ja vuosina 1965–1988 rouva Sirkka Kari.
Nykyiset toimitilat ovat järjestyksessään toiset. Vuonna 1979 merimieslähetys sai käyttöönsä paremmat tilat, kun Haminan kaupunki rakensi syväsatamaan uuden hallintorakennuksen. Aluksi lukusali koostui kahdesta huoneesta ja keittiöstä. Uuden lukusalin avajaisissa 4.5.1979 luovuttivat sekä Haminan seurakunta että Saksan Merimieslähetys rahalahjoituksen sen varustetason parantamiseksi. Viereisen toimiston yhdistäminen lukusaliin vuonna 1992 laajensi tilat nykyiseen kokoonsa.
Saksan Merimieskirkko toimi Kotkassa aktiivisesti 2000-luvun alkuvuosiin saakka ja teki laivakäyntejä myös Haminaan. Yhteistyö Saksan ja Suomen merimieskirkkojen välillä oli kiinteää ja päättyi saksalaisen työntekijän jäädessä eläkkeelle. Uutta työntekijää ei Saksasta Kotkaan enää lähetetty.
Lukusalista kansainväliseksi merimieskirkoksi
Merenkulun rakenteet muuttuivat 1960–1980-luvuilla. Vastauksena kansainvälistymiseen ja laivojen miehistön muuttumiseen ns. kolmannen maailman merimiehiksi muuttui merimieslähetysasemien lukusalitoiminta 1980-luvulla kansainväliseksi merimieskirkkotyöksi.
Koko maassa muutostyötä koordinoi Ari Lindqvist, joka myöhemmin toimi Suomen Merimieskirkolla osastopäällikkönä ennen eläkkeelle siirtymistään. Toiminnassa korostui satamaan tulleilla laivoilla käyminen.
Työn uudelleen ajattelun testipaikaksi tuli Hamina. Työtä Haminassa lähti vetämään vuoden 1988 lokakuussa diakoni Heikki Rantanen, josta myöhemmin tuli Suomen Merimieskirkon apulaispääsihteeri ja sittemmin henkilöstöjohtaja. Rantanen kokosi uudistushankkeeseen viiden hengen idearyhmän, jossa olivat edustettuina Haminan seurakunta (siirryt ulkoiselle sivustolle), Vehkalahden seurakunta, joka nykyisin kuuluu Haminan seurakuntaan sekä ja Kotkan seurakunta (nykyisin Kotka-Kymin seurakunta) (siirryt ulkoiselle sivustolle). Työtä tukivat myös Kotkan rovastikuntakokous, Haminan kaupunki (siirryt ulkoiselle sivustolle) ja useita paikallisia yhdistyksiä.
Työn muuttumisen myötä emännän toimen rinnalle tuli asemanhoitajan pesti. Haminassa tehty kokeilu onnistui hyvin ja toimintamalli otettiin käyttöön muissakin satamissa.
Haminan aseman nimeksi tuli syksyllä 1989 Kansainvälinen Merimieslähetyskeskus, joka muutettiin vuoden 1991 alussa Haminan merimieskirkoksi.
1990-luvun puolivälissä Suomen Merimieskirkon uusien linjausten mukaan emännän toimi muuttui assistentiksi. Tätä työtä tekivät: Päivi Pasanen 1.12.1988–92, Irene Tarpila 1992–94 ja uudelleen Pasanen 1994–2001. Vuoden 2000 joulukuusta kesään 2009 tointa hoiti satamakuraattorina Katariina Lindbohm. Vuosina 1991–1993 toimintaa luotsasi asemanhoitaja Salla Havukainen, jonka jälkeen 1993–1994 työ oli jälleen Rantasen vastuulla. Hänen jälkeensä työtä johti merimiespastori Jaakko Laasio vuosina 1994–2002.
Satamakuraattoreiden aika
Uudella vuosituhannella merimieskirkkojen asemanhoitajista tuli johtavia satamakuraattoreita ja assistenteista satamakuraattoreita. Johtavana merimiespastorina ovat toimineet Juha Raatikainen (nyk. Tanska) 2002–2003 ja Raimo Savolainen 2004–2005. Loppuvuonna 2005 luotsina oli johtavana väliaikaisena satamakuraattorina Kati Pitkänen, jonka jälkeen pestiä hoiti Howard Byde 2006–2007. Joulukuusta 2007 elokuun 2012 loppuun johtavana satamakuraattorina työskenteli Pekka Wilska työtoverinaan osa-aikainen satamakuraattori Lauramaija Vanhatalo (heinäkuusta 2010 lähtien).
Wilskan jälkeen johtavana satamakuraattorina toimi Jaana Rannikko vuoteen 2016, jolloin Wilska palasi Antwerpenista takaisin Haminaan satamakuraattoriksi. Wilska toimi samalla Suomen Merimieskirkon koordinoivana laivakuraattorina. Hän seilasi vuosittain laivoilla useita kertoja ja oli käytettävissä merenkulussa tapahtuvien kriisitilanteiden purkamisessa. Wilskan lopetettua työnsä Merimieskirkossa syksyllä 2020 toimipaikka oli kiinni vuoden ajan. Syyskuusta 2021 vuoden ajan satamakuraattorin tehtävässä toimi Tiina Tasa ja vuoden 2022 joulukuulle asti sijaisena oli Jaana Paunamaa, kunnes 12.12. tehtävässä aloitti Mia Hirvonen.
Palkatun henkilöstön lisäksi merimieskirkolta on löytänyt paikkansa joukko vapaaehtoisia avustajia, joiden panos toiminnan pyörittämisessä on ollut ja on yhä korvaamaton.
Merenkulkijoiden ja rekkamiesten taukopaikka
Haminan merimieskirkko sijaitsee sataman sydämessä laitureiden kupeella Gerhardinväylän varrella. Lähimmälle laivapaikalle on vajaa sata metriä ja kauimmaisellekin vain noin puolitoista kilometriä. Satamakuraattorin toimialueeseen kuuluu myös Kotkan satamissa käyvät laivat. Haminan ja Kotkan satamien yhdistyttyä HaminaKotka Satama Oy:ksi vuonna 2011 on Haminan merimieskirkkoa alettu kutsua HaminaKotkan merimieskirkoksi.
Kirkon palveluja käyttävät pääasiassa ulkomaalaiset merenkulkijat sekä venäläiset rekkamiehet. Vuosittain kirkolla on käynyt parhaimmillaan yli 8 000 henkilöä, ja alimmillaan kävijämäärä, noin tuhat, on ollut vuonna 2009. Kävijöistä 4/5 on merenkulkijoita, 1/10 rekkamiehiä ja loput muita vierailijoita, lähinnä ryhmiä.
Kirkon puhelinkopit olivat vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ahkerassa käytössä, ja puhelukorttien kysyntä oli kova. Nykyisin internetissä toimiva ilmainen puhelinpalvelu Skype on yhteydenpitomenetelmistä suosituin. Laivakäyntien yhteydessä satamakuraattori myy edelleen puhelinkortteja merenkulkijoille, jotta he voisivat pitää yhteyttä sukulasiinsa. Ulkomainen merenkulkija saattaa olla yhtäjaksoisesti yhdeksänkin kuukautta työvuorossa laivalla.
Toimintansa rahoittamiseksi Haminan merimieskirkolla on pieni kahvio ja kanttiini ja se osallistuu myyntipöytineen esim. Hamina Tattoo – ja Wanhan Holviston joulu -tapahtumiin. Yhteistyökumppaneista merkittävimpiä ovat seudun eri seurakunnat sekä toimitilan omistava Satamalaitos. Myös satamassa toimivat eri yritykset sekä Katajanokan Rotaryklubi tukevat työtä.
