Merimieskirkko on loistava kokoontumispaikka vaikkapa moottoripyöräilijöille. Sitä mieltä on ainakin veteraanimoottoripyöräkerho Paronin Pojat.
Teksti ja kuvat: Laura Yöntilä. Kuvat Itäharjun Ajoista 22.8.2021.
Kesäisin Suomen teitä ahkerasti ajavat moottoripyöräilijät kokoontuvat talvikausina mieluusti sisätiloihin. Turun alueen veteraanimoottoripyöräkerho Paronin Pojat löysi taannoin tiensä Turun merimieskirkolle, jossa kerho on pitänyt viikkotapaamisiaan usean talven ajan.
Merimieskirkkoon kerhon tutustutti innokas motoristi, Paimion kirkkoherra ja Paronin Poikien oma jäsen Vesa Tuominen.
Vielä toistaiseksi koronapandemia estää runsaslukuisen jäsenistön tapaamiset kirkolla, mutta tulevaisuudessa tilanne on toivon mukaan toinen. Paronin Poikien rahastonhoitaja Timo Santanen kertoo Turun merimieskirkon olevan juuri sopiva paikka vapaamuotoiselle jutustelulle ja yhdessäololle.
”Merimieskirkossa on oma rauha, ollaan oltu keskenämme. Se on ihan loistopaikka.”
”Ja parkkialue on hyvä.”
Entisöintiä ja kunnostusta
Veteraanimoottoripyöräilijöiden talvet kuluvat paitsi viikottaisen kahvittelun myös pyörien kunnostamisen merkeissä. Suomessa museoajoneuvoksi hyväksytään auto, moottoripyörä tai muu ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entisöity asianmukaisesti.
Museokilpien saaminen vaatii yleensä muutaman vuoden kunnostuksen, Timo Santanen arvioi. Kerhon jäsenistä suuri osa on eläkeiässä ja kiinnostunut aiempien vuosikymmenten ajopeleistä.
”Tämä on enempi pitkäjänteistä toimintaa kuin päähänpisto. Joillain on yksi pyörä johon keskittyvät, joillain taas pari kolme.”
”Kerhon aktiiveissa on muutama työssäkävijä, mutta isompi osa jäsenistä on eläkkeellä. Moottoripyöräily ei ole nuorisolle sellainen pääharrastus enää.”
Historiaa ja perinteikkäitä tapahtumia
Moottoripyöräkerhon nimi juontaa juurensa turkulaisesta vuoden 1972 ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Jarno ”Paroni” Saarisesta. Mestaruutta seuraavana vuonna Monzan osakilpailussa rataonnettomuudessa menehtynyt Saarinen nauttii alan piireissä edelleen suurta arvostusta.
Jarno Saarisen uraan sekä vanhempien aikojen moottoripyöriin on mahdollista tutustua esimerkiksi Lahdessa Suomen Moottoripyörämuseossa (siirryt toiseen palveluun), jonne ollaan myös rakentamassa erillistä osastoa maailmanmestari Saarisesta.
Lisäksi erilaiset veteraanirallitapahtumat keräävät moottoripyöriä ja -autoja yleisön katseltaviksi. Turussa kilpa-ajoina 1950-60-luvulla pidetyt Itäharjun Ajot (siirryt toiseen palveluun) järjestetään nyttemmin näytösajona, jossa pyörät ja autot kiertävät 1350 metrin pituista lenkkiä voimassa olevan nopeusrajoituksen (50 km tunnissa) mukaisesti.
Paronin Poikien lisäksi Itäharjun Ajojen järjestäjiin kuuluivat (linkeistä siirryt muihin palveluihin) Turun Moottoriseura ry ja Itäharjun Grilli. Turun Seudun mobilistit ja Varsinais-Suomen Sinibaretit olivat apuna erityisesti järjestysmiehinä ja liikenteenohjaajina.
Veteraanimoottoripyörillä ajetaan mieluusti pienillä teillä, 60-80 kilometrin tuntivauhtia, Timo Santanen kertoo.
”Usein tehdään viikonloppureissuja, ollaan yksi yö jossain. Pitkällekin pystyy kyllä menemään, mutta kannattaa ottaa työkaluja mukaan, jos jotain sattuu.”
Kirkkotapahtumissa omat urut
Määränpään ajomatkoille tarjoavat myös Turun seudun kirkkojen erityisesti motoristeille suuntaamat tilaisuudet, ja tänä vuonna myös Paronin Pojat on ollut mukana järjestämässä Pyhän Jaakobin kirkossa (siirryt toiseen palveluun) Paimiossa pidettävää loppukesän kirkkohetkeä.
Ajokauden alun merkkipaaluihin taas kuuluu Liedon motoristikirkko, joka järjestetään drive-in-tyyppisesti Liedon kirkon (siirryt toiseen palveluun) viereisellä alueella.
Ensimmäisen kerran 1980-luvun alussa järjestetyllä toukokuun kirkkotapahtumalla on jo omat vakiintuneet tapansa ja perinteensä.
”Ensin kokoonnutaan Turkuun Kupittaalle, sitten ajetaan letkassa Lietoon. Huonolla kelillä motoristikirkossa on mukana parisataa pyörää ja hyvällä kuutisen sataa, jolloin iso lauma pyöriä onkin parkkeerattu Liedon keskustaan”, Timo Santanen kuvaa.
”Kirkkopihalla moottoreita käytetään yhtäaikaisesti hetken ajan. Ne ovat sitten meidän motoristiurut.”
