Suomen Merimieskirkon ja kirkon ulkosuomalaistyön (KUST) tiivistyvä yhteistyö on edennyt konkretiaan. Uuden yhteistyön tarkoitus on selkeyttää viestintää, yksinkertaistaa hallintoa ja säästää rahaa.
Teksti Marko Toljamo, Mauri Vihko
Yhteistyöjärjestelyjen taustalla on vuonna 2020 tehty yhteistyösopimus, jonka mukaan kirkon ulkosuomalaistyön operatiivinen vastuu siirtyy vuoteen 2025 mennessä Kirkkohallitukselta Suomen Merimieskirkolle. Työtä ohjaavat strategiset linjaukset tehdään kuitenkin jatkossakin Kirkkohallituksessa, jonka täysistunto linjaa kolmen vuoden välein, missä maissa ja millä resursseilla työtä tehdään. Linjaukset koskevat vain maita, jotka ovat tähänkin saakka olleet Kirkkohallituksen suoran tuen piirissä.
Merimieskirkko päättää jatkossakin itse työnsä resurssoinnista Brittein saarilla, Benelux-maissa ja osin Pohjois-Saksassa. Myös STEAn rahoittamat sosiaalikuraattorit kuuluvat jatkossakin Merimieskirkon päätöksenteon piiriin.
”Muutoksen yhteydessä on oleellista tiedostaa, että Merimieskirkko ei uudistuksen myötä saa Kirkkohallitukselta uusia resursseja Merimieskirkon tähän saakka hoitamiin tehtäviin, joista se edelleenkin vastaa itsenäisesti. Onkin tärkeää, että Merimieskirkon tukijat jatkavat tulevaisuudessakin tukeaan sen tekemälle arvokkaalle työlle”, sanoo Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen.
Pilottina Espanja ja itäinen Välimeri
Ensimmäisenä alueena Merimieskirkon työyhteyteen siirtyy Espanjassa ja itäisellä Välimerellä tehtävä kirkollinen ulkosuomalaistyö kuluvan vuoden kesäkuuhun mennessä. Merimieskirkko rekrytoi parhaillaan ensi talveksi alueelle kausityötä tekeviä turistipappeja ja -kanttoreita sekä toista ympärivuotista pappia Aurinkorannikolle.
Aurinkorannikon johtavana pastorina on toiminut keväästä 2018 lähtien Jarmo Karjalainen. Erityisesti Manner-Espanjassa ja Kanariansaarilla suomalainen seurakuntaelämä on hyvin vilkasta, kun pelkästään jumalanpalveluskäyntejä on vuosittain yli 20 000.
Ulkosuomalaistyö Saksassa uudistuu
Tällä hetkellä aktiivisessa valmistelussa on myös Saksan ulkosuomalaistyön toimintojen vaiheittainen siirtäminen Hampurin Merimieskirkon yhteyteen. Tämän taustalla on viime vuonna uusittu Suomen ev. lut. kirkon ja Saksan evankelisen kirkon (EKD) yhteistyösopimus. Sen perusteella aiemmin EKD:n jäsenkirkkojen palveluksessa olleet Saksan suomalaispapit siirtyvät Hampurin Merimieskirkon palvelukseen vuoteen 2025 mennessä. Muutoksen taustalla on Saksan työlainsäädäntö, joka ei enää mahdollistanut suomalaispappien työsuhteita aiemman mallin mukaisesti EKD:n jäsenkirkoissa.
Saksan toimintojen rahoitus tulee kuitenkin jatkossakin pääosin EKD:lta perustuen saksansuomalaisten EKD:n jäsenkirkoille maksamiin kirkollisveroihin. Ensimmäinen uuden toimintamallin mukainen työsuhde käynnistyi, kun Berliinin ja itäisen Saksan pappina tammikuussa 2023 aloittaneen Katariina Airaksen työsuhde solmittiin Hampurin Merimieskirkon kanssa.
”Saksan työn uudistaminen myös tehostaa toimintaa, joka tähän saakka on ollut jossain määrin hajanaista, kun työnantajavastuut ovat jakautuneet useaan EKD:n jäsenkirkkoon, minkä lisäksi työnantajaroolissa on ollut myös Saksan suomalaisten seurakuntien yhteistyöjärjestö SKTK”, selventää kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko.
”Jatkossa työnantajavastuu on vain yhdellä taholla, Hampurin Merimieskirkolla, mikä luo edellytykset tasa-arvoisille työsuhteille ja tehokkaammalle kokonaisuuden toteuttamiselle. Samalla SKTK vapautuu keskittymään ydintehtäväänsä 16 eri puolella Saksaa toimivan suomalaisen seurakunnan keskusyhdistyksenä.”
Edellytykset vahvalle yhteistyölle
Kirkkohallituksen ja Suomen Merimieskirkon yhteistyön tiivistäminen luo edellytykset ulkosuomalaisseurakuntien ja Merimieskirkkojen muodostaman verkoston vahvemmalle yhteistyölle.
”Erityisen tärkeää on mahdollisuus oppia eri toimijoiden hyvistä käytännöistä. Oleellista on myös yhteinen pyrkimys uudistumiseen ajassa, jossa kulttuurinen murros haastaa kirkon asemaa ja toimintakulttuuria niin Suomessa kuin ulkosuomalaisten parissa maailmalla”, Mauri Vihko tähdentää.
”Kotimaassa yhteistyön tiivistäminen luo edellytykset vahvemmalle viestinnälle, kun kirkollisesta ulkosuomalaistyöstä viestitään monikanavaisesti, mutta kuitenkin yhdestä lähteestä”, jatkaa Hannu Suihkonen.
Tämä lähde on Suomen Merimieskirkko, joka on hyvin tunnettu ja hyvämaineinen brändi sekä Suomen kirkon piirissä että laajemminkin.
