”Tiesin jo peruskoulussa, mitä ryhdyn ammatikseni tekemään.”
Vantaan Kaivokselassa asuva Roope Juutilainen on tuore maailmanmestari. Hän voitti syyskuun lopussa Belgian Gentissä pidetyn MM-ajotaitokilpailun nuorten sarjan jättäen neljä sveitsiläiskuskia taakseen. Kilpailussa raskaan liikenteen ammattikuljettajat suorittavat tarkkuutta ja huolellisuutta vaativia ajo- ja teoriatehtäviä.
Tätä ennen nuori mies oli voittanut vastaavat SM-ajotaitokisat sekä aikaisemmin keväällä ammattiin opiskelevien Taitaja 2018 -kilpailun kuljetuslogistiikassa. Kisassa testattiin raskaan ajoneuvon ajotaitoa, kuorman käsittelyä ja ensiaputaitoja. Kultamitalin kirkasti vielä se, että Roope valittiin lajikohtaisten kultamitalistien joukosta taitajien taitajaksi.
Jouluaattona 19 vuotta täyttävä Juutilainen valmistui keväällä Vantaan ammattiopisto Variasta yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi, mutta jo vuoden alusta hän on tehnyt rekkakuskin hommia yrittäjänä. ”Työllistämme kaverin kanssa itse itsemme. Tavoitteena on kuitenkin hieman laajentua ja palkata yritykseen muutama työntekijä. Omia rekkoja meillä ei vielä ole.”
Rekkakuskin työ on tullut Roopelle suvun perintönä. ”Isäni on rekkakuski ja isoisänikin on kuljetusalalla.” Niin ikään yrittämiseen Roope on saanut mallin perheeltä, sillä hänen äiti ja isoisä ovat olleet yrittäjiä. ”Tiesin jo peruskoulussa, mitä ryhdyn ammatikseni tekemään.”
”En osaa kuvitella tekeväni muuta. En voi olla toimettomana enkä voi tehdä koko ajan samaa rutiinityötä. Ajaessa mikään päivä ei ole samanlainen.”
Yöksi kotiin
Keravalla syntynyt ja kaksivuotiaana vanhempiensa mukana Mikkeliin muuttanut Juutilainen on asunut omillaan Kaivokselassa 15-vuotiaasta lähtien. Hän sanoo pitäneensä pääpainon opiskelussa ja tehneensä töitä sen mukaan, miten on pystynyt.
”Ollessani reissuhommissa puoli vuotta jäi töitten takia muita asioita tekemättä. Se kävi henkisesti raskaaksi ja tukahdutti alussa olleen innon ajamiseen, kun ei kerennyt muihin aktiviteetteihin.”
Nykyisin Juutilainen ajaa pääasiassa päiväkeikkoja Etelä- ja Keski-Suomessa kaluston vaihtojen tapahtuessa pääkaupunkiseudulla. ”Pääsen kotiin yöksi.”
Takana on jo tuhansia ajokilometrejä. Ulkomaanreissuista hänellä on kokemusta parin Tanskan-keikan verran. Ne sujuivat sutjakkaasti, eikä hän joutunut monen muun kuljettajan tavoin odottelemaan satamassa töihin pääsyä.
Säännösten mukaan rekkakuskin työpäivä voi olla enintään 15 tunnin mittainen. Roope laskee tyypillisiksi työtunneiksi 12-13, joskin ajat vaihtelevat. Ajopiirturin orjaksi hän ei liioin ole joutunut, mutta päivää voivat venyttää muut seikat. ”Yleensähän asiat eivät mene niin kuin Strömsössä, vaan aina sattuu ja tapahtuu.”
”Vahinkoja sattuu. Niistä voi mennä päivä pilalle, mutta en jää sitä sen enempää murehtimaan, jos itselle tai muille ei tapahdu mitään. Autot ovat kuitenkin vain peltiä.”
Terveellistä elämää
Vapaa-ajalle Roope osaa nykyisin varata riittävästi aikaa. Siihen kuuluvat perhe, tyttöystävä ja hyvät kaverit sekä vesipallon pelaaminen. Juniorina Roope pelasi sitä maajoukkueessa.
Tärkeää Roopelle on myös terveys. Hän ei syö karkkia eikä roskaruokaa. Hän ei ole polttanut koskaan tupakkia, eikä alkoholikaan maistu. ”Itsestä tulee pitää huolta, muuten ei jaksa tehdä töitäkään.”
Syyt monen kuljettajan liikkumattomuuteen sekä epäterveellisiin ja epäsäännöllisiin ruokailutottumuksiin Roope ymmärtää kokemuksensa kautta. Kun ei jää aikaa pitää huolta itsestään, seuraa siitä niin fyysinen kuin henkinen paha olo. Roope penää silti kuljettajan omaa vastuuta. Valinnoilla on merkitystä.
Nuorena ja epätyypillisenä kuljettajana Roope on tottunut pojitteluun. ”Se kuuluu asiaan edelleen, mutta en pane sitä pahakseni.”
Tärkeämpää on sujuva yhteistyö. ”Jos en osaa jotain, niin kysyn ihan mielelläni. Asiat täytyy tehdä oikein. Jos ei tee, niin joltakin voi jäädä rahat saamatta.”
Yhteistyöstä hän kiittää myös Rahtarit ry:tä, joka saattaa yhteen ventovieraat ja luo puitteet hienoille tapahtumille ja yhteenhitsautumiselle.
Samoin Turun merimieskirkko saa Roopelta kehuja niin kollegoiden tapaamispaikkana, hyvistä aukioloajoista, hyvästä sijainnista kuin sen vieressä olevasta isosta parkkipaikasta.
”Olen käynyt siellä monta kertaa saunassa ja nukkunut sen pihalla.”
