Aurinkorannikon kuoro esitti kevätkonsertissaan rakastetun laulun ”Mikki Hiiri merihädässä”. Kuunnellessani laulua samalla kun katsoin seurakuntamme logoa, mietin täällä olevien suomalaisten elämää.
Kirjoittaja on Aurinkorannikon ulkosuomalaispappi.
Viime elokuun lento Malagan lentokentälle oli täynnä suomalaisia, jotka saapuivat viettämään pidempiä tai lyhyempiä aikoja Aurinkorannikolla. Oma tehtäväni Aurinkorannikon seurakunnassa liittyy heidän henkiseen ja hengelliseen hyvinvointiinsa papin roolissa.
”Katso, Mikki on lähtenyt merelle pikku kaarnapurrellaan. Ja vaikka tuuli yltyykin, Mikki laulaa innoissaan: ”Hi-u-li hei, merimies ei pelkoa tunne ei!”
Aurinkorannikon vetovoima kasvaa sekä omien havaintojeni että tilastojen mukaan. Alue houkuttelee valoa ja aurinkoa kaipaavia. Paikallishistoria, maasto ja kulttuuri tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Monet viettävät talvensa täällä terveyssyistä. Etelä-Euroopan hintataso on perinteisesti ollut matala, mikä on mahdollistanut laadukkaamman elämäntyylin. Henkinen ilmapiiri ja yhteisöllisyys ovat vahvoja.
Vaikka alue oli ennen suosittu eläkeläisten talvehtimispaikka, täällä asuva suomalaisväestö on nyt monimuotoisempaa. Suurin osa nykyisistä tulijoista ei ole eläkeläisiä. Muutokset Suomen lainsäädännössä ja yhteiskuntarakenteessa vaikuttavat aina liikkumiseen. Vuorotteluvapaa on antanut monille mahdollisuuden viettää aikaa ja harrastaa Suomen rajojen ulkopuolella.
EU:n vapaa liikkuvuus on houkutellut suomalaisia työnantajia siirtämään toimintansa Etelä-Espanjaan. Vaikka työntekijöiden palkka on matala, ilmasto ja vilkas viihde-elämä vetävät erityisesti nuoria. Koronapandemian myötä yleistyneet etätyöskentelymahdollisuudet ovat tuoneet runsaasti suomalaisia asiantuntijoita ja yrittäjiä Espanjaan. Muuttuva perhevapaa-lainsäädäntö saattaa vielä tuoda uudenlaisia suomalaisia etelään.
”Ja kun aallot Mikkiä keinuttaa kotirannat kauas jää. Oi, oi, mikä kummitus tuolla? HAA! Mikki aivan säikähtää.”
Kukaan ei tiedä tarkkaa lukumäärää Aurinkorannikon suomalaisista. Mediatietojen mukaan alueella on 25–30 tuhatta suomalaista, jotka viettävät aikaa Etelä-Espanjassa. Tämä vastaa Imatran tai Savonlinnan asukaslukua. Turistit eivät sisälly tähän lukumäärään.
Suomalaisille on kehittynyt oma infrastruktuuri ja logistiikka. Alueella on suomalainen asukaskeskittymä, kouluja, kaupallisia keskuksia ja palveluita tarjoavia yrityksiä. Suomalaiset lukevat useita paikallisia suomenkielisiä lehtiä ja kuuntelevat omaa radiokanavaansa. Työpaikat ja kaveriporukat tarjoavat monenlaisia verkostoja.
Palvelut ja verkostot ovat olemassa, mutta suomalaisyhteisöillä ei ole vero-oikeutta. Siten palvelut toimivat kaupallisella periaatteella. Jos varoja ei ole, apua täytyy hakea vapaaehtoisilta tai espanjalaisilta tahoilta.
Pohjoismaisen luterilaisuuden ja etelän katolisuuden ero näkyy subsidiariteettiperiaatteen käytössä: Espanjassa ensisijainen vastuutaho ei ole yhteiskunta, vaan oma perhe.
”Oi, oi, oi, oi! Pelkään jo, voi! Armoa suo, vie emoni luo. Oi kiltti peikko, olen niin heikko, pelasta auta, oi!”
Siirtyminen uudelle kielialueelle ja kulttuurialueelle voi olla haastavaa. Jos paikalla ei ole tuttuja entuudestaan, erityisesti nuoret työntekijät ja etätyössä toimivat voivat jäädä yksin. Yllättävää on, että alueella pitkään olleet vanhukset, joiden terveys rajoittaa liikkumista, voivat helposti jäädä eristyksiin. Elämänpiirin pienentyminen voi merkitä vähemmän mahdollisuuksia purkaa turhautumista ja pahaa oloa. Tämä voi johtaa siihen, että pienetkin harmit koetaan suuriksi, ja kynnys riitaan ja jopa väkivaltaan madaltuu kodeissa ja yhteisössä.
Maantieteelliseltä sijainniltaan Etelä-Espanja on raja-alue. Laillisen tavaraliikenteen lisäksi moni haluaa hyötyä ihmisten, aseiden ja huumeiden laittomasta liikuttamisesta, johon liittyy käsittämätön rahaliikenne. Suurimmalle osalle suomalaisista tämä on tuntematon maailma, mutta sen vaikutukset näkyvät heidän elämässään. Huumeiden saatavuus ja niiden käyttö ovat ongelma alueella, erityisesti nuorten keskuudessa. Tästä syystä nuoret tarvitsevat vahvoja tukiverkostoja.
”Vaan mik’ ihme! Valkea lintunen yli kuohuin kiitää päin. Kas noin! Suomenjoutsen käy auttamaan, ja nyt laulu soi taas näin.”
Aurinkorannikon seurakunnan logo kuvaa muuttolintuja, joita voidaan tulkita joutseniksi. Minulle on esitetty kysymys siitä, miksi kirkko läsnäolollaan tukee ekologisesti kestämätöntä muuttoliikettä. Kysymys on perusteltu. Kuitenkin suurin osa alueella olevista suomalaisista on kirkon jäseniä, ja kirkon tulee olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat.
Seurakunta ja muut vapaaehtoisjärjestöt toimivat sekä hengellisinä koteina että sosiaalisina yhteisöinä. Seurakuntakodissa on kahvila ja kirjasto, joissa vierailee vuosittain 70 000 ihmistä. Seurakunnan tiloissa voi saada neuvoja seurakunnan toiminnasta ja käytännön asioista sekä tutustua toisiin suomalaisiin.
Seuriksessa toimii perhekerho, AA-ryhmä ja Saapas-kahvila, joille on helppo tulla. Täällä tarjotaan henkistä ja fyysistä tukea, kun ympärillä olevat haasteet tuntuvat suurilta.
Messuun osallistuminen on yleensä ulkomailla korkeaa, ja kynnys olla yhteydessä pappiin on matalampi. Tämä voi olla merkki siitä, että hengellinen etsintä on laajempaa ja sitä on helpompi toteuttaa hieman anonyymisti.
Seurakunnassa on 5,5 työntekijää ja satakunta vapaaehtoista. Resurssit ovat haasteelliset 30 000 ihmisen kohtaamisessa. Opiskelijat, jotka tekevät harjoitteluaan seurakunnassa, ovat olleet suurena apuna. Lisääntyvä lasten ja nuorten määrä vaatii lisäresursseja niin yhteiskunnalta kuin kirkoltakin. Ulkosuomalaisten omistamat ja pyörittämät seurakunnat voivat olla koelaboratorioita toimivien mallien kehittämiseen tulevaisuudelle.
Ennen kaikkea saamme välittää kolmiyhteisen Jumalan rakkautta ja läsnäoloa eri elämäntilanteisiin. Tämä voimavara ei lopu koskaan.
***
Aurinkorannikon suomalaisessa seurakunnassa toimii Merimieskirkon lähettämät johtava pappi, ulkosuomalaispappi ja kausikanttori (talvikausi). Seurakunnan työntekijöitä ovat sihteeri ja emäntä. Seurakunnan yhteydessä toimii myös Merimieskirkon palkkaama, STEAn rahoittama, sosiaalikuraattori ympärivuotisesti.
