Suomi-koulut opettavat suomen kieltä ja välittävät suomalaista kulttuuria ja perinteitä.
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, kun suuntaan kulkuni kohti Ateenan merimieskirkkoa. On lauantai, ja pääsen tapaamaan Ateenan merimieskirkolla kokoontuvia suomikoululaisia. Kirkolla onkin jo iloinen puheenporina, kun astun sisään.
Äidit, ja muutama isäkin, vaihtavat kuulumisiaan kahvikupposten äärellä sillä aikaa, kun lapset oppivat suomea Pauliina-opettajan johdolla.
Kirkolla kokoontuu kolme suomikoululaisten ryhmää. Minimuikkujen ryhmä aloittaa aamulla. Tämä ryhmä on kielikylpyryhmä pienimmille.
Puolentoistatunnin leikin ja laulun jälkeen on vuoro Haasteelliset hauet-ryhmällä. Tässä ryhmässä suomen kieli on hyvin hallussa.
Päivän lopuksi kokoontuvat vielä Keskitien kampelat, jotka osaavat jo lukea ja kirjoittaa.
Oppilaat istuvat pöydän ympärillä ja kuuntelevat tarkkaavaisesti opettajaa, kun keskeytän opetuksen ja tulen luokkaan. Kyselen kuulumisia ja sitä, mikä mahtaa olla parasta suomikoulussa. Keskitien kampeloiden mielestä parasta on nähdä kavereita ja tehdä tehtäviä uudesta Matkaopas-tehtäväkirjasta.
Opettaja Pauliina Mäkinen-Louka kertoo, että tehtäväkirjan tehtävien tekeminen kotona on niin kivaa, että varsinkin aluksi pitää toppuutella innokkaita suomikoululaisia säästämään joitain tehtäviä myös tunneille.
Huutoäänestyksessä yhdeksi parhaaksi asiaksi nousee myös pullan syöminen.
Välillä leikitään ja lauletaan – suomeksi tietenkin. Opettaja Pauliina kertoo, että pienet koululaiset ovat motivoituneita oppimaan suomea. Isompana haasteena hän pitää niiden keinojen löytämistä, joilla myös yläasteikäiset saataisiin pysymään mukana Suomi-kouluissa.
Joka tapauksessa pohjan ja hyvät eväät suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseen oppilaat saavat Suomi-koulusta ja Pauliinan kaltaisista ihanista opettajista!
Koulu tukee minuutta
Ateenan Suomi-koulun opettaja Pauliina Mäkinen-Louka on kotoisin Haapavedeltä. Kreikassa hän asuu Salaminan saarella, joka kuuluu Pireuksen kaupungin piiriin.
Työkseen hän hoitaa tällä hetkellä Ateenan ruotsalaisen kirkon muusikon viransijaisuutta. Työnsä ohessa hän toimii Suomi-koulun opettajana. Tämän työn suunnittelu ja valmistelu tapahtuvat pääsääntöisesti vapaa-ajalla.
Kysyttäessä Suomi-koulun tehtävästä Pauliina kertoo, että Suomi-koulun tulisi herättää, ylläpitää ja kehittää lasten ja nuorten kiinnostusta suomen kieleen ja kulttuuriin.
– Se on tarpeellista ja merkityksellistä.
Myös ryhmän antama tilaisuus lasten keskinäiseen suomenkieliseen vuorovaikutukseen vahvistaa ja tukee lasten minäkäsitystä.
– Suomi-koulu antaa samalla myös vanhemmille luontevan tavan toistensa tapaamiseen suomalaisessa seurassa ”vieraan” kulttuurin keskellä.
– Suomi-koulun merkityksen huomaisi paremmin, jos sitä ei olisi. Itselleni sen merkitys on ollut valtava, Pauliina pohtii.
– Suomi on aina sydämessä ja suomalaisuus on jossain määrin osa kaikkia suomi-koululaisia. Haluan olla välittämässä koululaisille suomalaista kulttuuria ja perinteitä. Suomalaisuus voi olla tunneminä, jonka olemassaoloa ei ehkä löytäisi ilman Suomi-koulua!
[su_boxi]
Mikä Suomi-koulu?
- Suomi-koulu on syntynyt ja on ulkomailla asuvien suomalaisten tarve välittää lapsilleen suomalaista kieli- ja kulttuuriperintöä. Suomi-koulun perustajia ja järjestäjiä ovat melkein aina aktiiviset vanhemmat.
- Koulu on tarkoitettu ulkomailla asuville lapsille ja nuorille, joiden vanhemmista ainakin toinen on suomalaistaustainen.
- Suomi-koulussa opetellaan lukemaan ja laulamaan suomeksi, vahvistetaan suomen kielellä lukemista, huomioidaan suomen kielen erikoispiirteitä, piirretään, leivotaan ja leikitään – suomen kieltä käyttäen. Koulussa vietetään suomalaisia juhlia, kuten itsenäisyyspäivää ja joulujuhlaa sekä huomioidaan suomalaisia merkkipäiviä. Suomi-koulu tekee myös retkiä ja vierailuja sekä ottaa mielellään suomalaisvieraita vastaan.
- Suomi-koululla on mahdollisuus valtionavustukseen, jota Suomi-seura myöntää opetushallituksen valvonnassa.
- Suomi-koulu etsii itse tilansa. Koulutilat vaihtelevat suuresti. Jotkut Suomi-koulut toimivat ns. Eurooppa-talon tiloissa, kun taas jossain muualla koulua pidetään paikallisen koulun luokkatiloissa. Jossakin maissa taide- ja tiedeinstituutit ovat antaneet tilansa koulun käyttöön.
- Ateenan seudun Suomi-koulu on saanut olla skandinaavisen kirkon tiloissa sekä Pireuksessa että nykyään Ateenan keskustassa toimiessaan.
- Ateenan seudun suomi-koulu on toiminut 22 vuotta. Ensimmäiset Suomi-koulut syntyivät 1960-luvulla Kanadaan.
- Ateenan Suomi-koulun lisäksi myös Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla kokoontuu Suomi-koulu.[/su_boxi]
Teksti ja kuvat: Sanna Puumalainen
