Suomalaisia perinneruokia Brysselin merimieskirkolla

Ruoan merkitys kansallisen identiteetin vahvistajana korostuu ulkomailla.

 width=
Nämä herkulliset annokset on valmistanut ent. Antwerpenin merimieskirkon emäntä Irma Jääskeläinen Rotterdamin kirkolla viime vuonna. Kuva: Joonas Brandt.

Juuri ennen kello kahtatoista keittiövastaava Olli Pihlman kantaa kuuman pakin vesihauteeseen. Tänään on ruokana lohta ja tillimuhennettua perunaa, jälkiruoaksi puolukkavispipuuroa.Brysselin merimieskirkolla on syksystä lähtien saatu nauttia suomalaisesta kotiruokalounaasta neljänä päivänä viikossa. EU-toimistokortteleiden keskellä sijaitsevasta kirkosta on tullut suosittu lounaskohde suomalaisten lisäksi kansainvälisten ruokailijoiden keskuudessa.

“Sielua lepuuttava paikka”, kehuu espanjalainen kanta-asiakas.

Kirkon aamupäiväkerhoista saapuville lounashetki on tärkeä sosiaalisesti ja kansallisen identiteetin vahvistajana: ruoan äärellä vaihdetaan kuulumiset suomeksi, ja makaronilaatikko saa tavallisen arkipäivän lounashetken maistumaan kodilta; leipäkorissa on ruisleipääkin.

Ulkomailla ruoan merkitys kansallisen identiteetin vahvistajana korostuu. Paikallista ruoka- ja ravintolakulttuuria kuljetetaan tutun rinnalla, mutta arki tuntuu enemmän arjelta, kun ruoka on välillä suomalaista.

Kahvila, Suomi-kauppa, kirjasto, sauna ja aktiivinen kerho- ja harrastustoiminta tuovat Brysselin merimieskirkolle päivittäin keskimäärin 100 ihmistä. Kävijöistä noin 80 % on suomalaisia, 20 % kansainvälisiä vierailijoita.

Maakunnat lautasella

 width=
Brysselin merimieskirkon keittiövastaavana syyskuusta 2016 työskennellyt keittiömestari Olli Pihlman loihtii myös maakuntaviikkojen perinneruoat.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kirkolla vietetään maakuntaviikkoja, joita on vuoden aikana kahdeksan. Helmi-toukokuussa ja syys-marraskuussa lounaslistalle saapuvat maakuntien perinneruoat.

Ensimmäisenä oli vuorossa Savo-viikko, jolloin kirkolla syötiin mm. naurishaudukkaita, paistettuja muikkuja ja mustikkakukkoa. Kevään aikana kirkolle saapuvat myös Lapin, Pohjanmaan ja Hämeen paikallisherkut, ja toukokuussa nautitaan Uudenmaan kahvilakulttuurin perinneleivonnaisista.

Syksyllä teemaviikkojen kohteina ovat Karjala, Kainuu ja Länsi-Suomen saaristo.

Teemaviikkojen aikana maakuntien yrittäjät esittelevät tuotteitaan, mukana yhteistyössä ovat Maa- ja kotitalousnaiset. Tärkeässä roolissa ovat myös maakuntaliittojen EU-toimistot.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Euroopan pääkaupungissa järjestetyt maakuntaviikot tuovat ihmiset yhteen suomalaisuuden, kodin ja muistojen äärelle, mutta myös osaksi kansainvälisten asiakkaiden arkea.

Teksti: Heidi Kvist