Toisessa maassa eläminen voi parhaimmillaan rikastuttaa jopa kristinuskon keskeisimpiin juhliin liittyvää tapakulttuuria ja sen myötä avata myyttisten tapojen sisältöä ja symbolien ymmärtämistä.
Siitä on jo kauan – lähes 50 vuotta – kun oman pappisurani alussa sain muuttaa perheeni kanssa Hampurin merimieskirkolle. Silloin en voinut aavistaa, että siitä seuraisi 33 aktiivista vuotta eri tehtävissä merimieskirkon palveluksessa enkä sitä miten vahvasti Hampurin vuodet tulisivat rikastuttamaan perheemme kristinuskon keskeisimpiin juhliin – jouluun ja pääsiäiseen – liittyvää tapakulttuuria ja sen myötä myyttisten tapojen sisällön ja symbolien ymmärtämistä.
Huomasimme, että pääsiäisellä oli Saksassa paljon suurempi merkitys elämän rikastuttajana kuin Suomessa. Alkeisopetuksen tähän saimme omien lastemme päiväkodin ja koulun kautta. Pääsiäinen nähdään suurena kaarena, joka alkaa jo ennen paastonaikaa. Rosenmontag – ruusumaanantai on suurin karnevaalipäivä, jolloin koko Saksa juhlii. Kaupunkien kadut täyttyvät karnevaalikulkueista, joita tuhannet ihmiset seuraavat. Karnevaaliaika alkaa jo hyvissä ajoin ennen ruusumaanantaita. Päiväkodeissa lapsemme olivat karnevaaliasuissa useita päiviä.
Yllättävin kokemus itselleni oli, kun merimieskirkolla torstaisin pidettävään työpiiriin tulleet suomalaissaksalaiset rouvat leikkasivat saksilla minulta kravatin poikki. He kertoivat, että nyt on Weiberfastnacht – naisten karnevaalipäivä, torstai ennen paastonajan alkua – nyt ja tulevana yönä naisilla on valta. Merkiksi tästä kaikilta miehiltä leikattiin työpaikoilla kravatit poikki, olivatpa sitten bussikuskeja tai virkamiehiä.
Karnevaalien merkitys ja syvä viesti on: elämässä ei ole koskaan liikaa iloa. Suuri nauru, kollektiivinen ilo ja hulluttelu tekee ihmiselle hyvää. Ruumiillisuus on tärkeä osa hengellisen vastakohtana.
Ruusumaanantain juhlijalta taitaa kuitenkin helposti unohtua, että ruusut kukkivat Vapahtajan kärsimisen tiellä. Hehkuvan punaiset ruusut kuvaavat myös kärsimystä, uhria ja Jumalan rakkautta. Paimenpsalmin (23) mukaan elämän malja on ”ylitsevuotavainen”. Elämän malja on siunauksen malja, mutta myös usein kärsimyksen malja. Emme voi niitä erottaa toisistaan. On vain yksi elämän malja.
Ja sitten karnevaaliaika päättyy kuin seinään. Tulee Aschermittwoch – tuhkakeskiviikko ja paastonaika alkaa. Valmistaudutaan suureen juhlaan, pääsiäiseen. Monet pidättäytyvät joistakin asioista kuten liharuoasta, kahvista, teestä tai alkoholista. Se muistuttaa näin joka hetki lähestyvästä juhlasta. Mietitään ja kadutaan niitä asioita, joissa olemme tehneet väärin.
Juhlamieli kohoaa vähitellen uudelleen. Kirkoissa on hienoja konsertteja ja suuria oratorioita. Pääsiäisen lähestyessä kaupunkien toreilla alkavat pääsiäismarkkinat – Ostermarkt. Näkyviin tulevat pääsiäispuput, -tiput ja -munat. Pääsiäiseksi järjestetään lapsille puistoissa ja kirkkojen pihoilla suuria tapahtumia, jolloin etsitään suklaamunia paikalle tuoduista heinäpaaleista. Omat pihapuut, kirkkojen pihoilla ja kadun varsilla kasvavat puut, Osterbaum, koristellaan pääsiäismunilla. Uuden elämän ja uudelleen syntymisen erilaiset vanhat symbolit yhdessä kukkaan puhjenneen kevään kanssa synnyttävät juhlamielen.
Sen hengellinen viesti on: Kristus on kärsinyt, ristiinnaulittu, kuollut ja noussut ylös kuolleista, jotta meilläkin olisi tämän elämämme perästä iankaikkinen elämä. Me elämme tätä elämää varten ja lähimmäisiämme varten sekä iankaikkista elämää varten. Tätä seitsemän viikon jaksoa monet sanoivat viidenneksi vuodenajaksi. Niin tärkeänä he sitä pitivät. Näin mekin opimme ajattelemaan ja koemme edelleen. Paikalliseen tapaan liittyen rupesimme Hampurin merimieskirkolla järjestämään pääsiäismyyjäisiä suomalaisilla erityiskorostuksilla – kuten myymällä mämmiä.
Suomeen paluun jälkeen olemme koristelleet omat pihapuumme pääsiäismunilla ja niin tekevät lastemme perheetkin tahoillaan. Viime vuosina olemme huomanneet, että läheisen päiväkodin lapset tekevät kävelyretkiä katsellakseen meidän pääsiäispuitamme. Pääsiäisestä oli kulunut jokunen viikko, kun erään kerran lastenohjaaja kysäisi minulta: milloin te oikein otatte pääsäismunat pois? Kerroin, että helatorstaina Jeesuksen taivaaseen astumisen juhlana. Puhutteleva tapa, hän sanoi hetken mietittyään.
Koskettavaa paaston ajan loppua ja hiljaista viikkoa sekä pääsiäisen iloa!
Kirjoittaja on Suomen Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja.
