Konkaripoliitikko Heidi Hautala (vihr.) valittiin äskeisissä vaaleissa neljännelle kaudelle Euroopan parlamenttiin. Hautala panostaa työssään mm. ilmastonmuutos-, tasa-arvo- ja avoimuuskysymyksiin.
Teksti: Marko Toljamo
”Euroopan parlamenttia parempaa paikkaa vaikuttaa aikamme suurien haasteiden ratkaisemiseen ei ole. Euroopan unionin hartiat ovat riittävän leveät ratkoa ilmastonmuutosta ja globaalia epätasa-arvoa sekä puolustaa ihmisoikeuksia”, Heidi Hautala kertoo motiiveistaan jatkaa hektisessä ja ajoittain raskaassa työssä.
Hautala puhui vaalikampanjassaan siitä, että monet asettavat toivonsa ihmisoikeusasioissa Euroopan parlamenttiin. Oikeistopopulismi on kuitenkin noussut ja sen mukana niin sananvapaus, tasa-arvo kuin ihmisoikeudet ovat monin paikoin jo kaventuneet Euroopassakin.
”EU on jo käynnistänyt toimet Puolaa ja Unkaria vastaan unionin perusarvojen vastaisista ihmisoikeuksien rajoituksista. Seuraava askel on sitoa EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja lisätä tukea kansalaisyhteiskunnille”, Heidi Hautala vastaa.
”EU-vaalien tulos oli oikeistopopulisteille niukempi kuin mitä ennustettiin, ja eurooppalaiset selvästi näyttivät äänillään kannattavansa ihmisoikeuksia”, hän iloitsee.
Heidi Hautala on niitä harvoja suomalaispoliitikkoja, jotka sanovat mielipiteensä myös Venäjästä poikkeuksellisen suoraan. Onko EU riittävän vahva Venäjä-politiikassaan?
”Valitettavasti merkkejä siitä, että Venäjän linja olisi muuttumassa, ei ole nähtävissä. Venäjä on päin vastoin pyrkinyt vaikuttamaan muiden maiden vaaleihin ja levittää ennennäkemättömiä määriä valeuutisia Euroopassakin. Näiden valeuutisten ja Venäjän taloudellisen tuen oikeistopopulisteille ei tule antaa vaikuttaa EU:n ihmisoikeuksia puolustavaan ja Krimin valtausta vastustavaan linjaan”, Hautala tähdentää.
Hautalan mielestä Euroopan unionilla on kaikki edellytykset puolustaa ihmisoikeuksia niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti.
”Unionin tulee pidättäytyä kaksinaismoraalista, kuten jatkamasta asevientiä Saudi-Arabiaan välittämättä sen Jemenin siviileille aiheuttamista kärsimyksistä. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että ’unionin etujen’ nimissä kauppapolitiikassa ummistetaan silmät ihmisoikeusloukkauksilta.”
Avoimuuden ajaja
Euroopan parlamentissa on yllättävän paljon vastustusta avoimuudelle, vaikka se usein peräänkuuluttaa avoimuutta muissa elimissä.
”Lobbareilla on EU:ssa kiistatta paljon vaikutusvaltaa. Toisaalta asiantuntijaorganisaatioilla on myös arvoa lainsäädäntötyössä”, Hautala puntaroi.
Hän on Votewatch-järjestön selvityksen mukaan 751 europarlamentaarikon joukosta 11:ksi vaikutusvaltaisin. Hautala tunnetaan peräänantamattomana taistelijana epäkohtien kitkemiseksi.
Heidi Hautala on voittanut esimerkiksi jäsenmaiden asevientiasiakirjojen julkisuuskanteen neuvostoa vastaan EY-tuomioistuimessa.
Viimeisin voitto tuli hiljattain Euroopan tuomioistuimessa kemikaalisääntelyn taustalla käytettävien tieteellisten tutkimusten avoimuudesta.
”Lopputulos on selvä merkki siitä, että EU:n kehityssuunta on avoimempaan päin”, Hautala uskoo.
Kyseessä oli maailman yleisimmin käytettyä torjunta-ainetta glyfosaattia koskeva tutkimus, jonka mukaan se ei aiheuta syöpää ihmisille. Tutkimukset tekivät samat yritykset, jotka haluavat myydä glyfosaattia myös EU:n markkinoilla, ja EU:n elintarviketurvallisuusvirasto oli päättänyt pitää nämä tutkimukset salaisina.
Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöpätutkimukseen erikoistunut virasto IARC on kuitenkin aiemmin todennut, että glyfosaatti on todennäköisesti karsinogeeninen ihmisille.
Merimieskirkko on henkisesti ja sosiaalisesti tärkeä monille ulkosuomalaisille.
Heidi Hautala on toiminut parlamentin varapuheenjohtajana myös häirinnän kitkemiseksi itse parlamentissa. Hän on ajanut häirinnän vastaisia sääntöjä ja koulutusta parlamentin puheenjohtajistossa ja ollut allekirjoittajana seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumista koskevassa päätöslauselmassa.
”Häirintää ja ahdistelua on valitettavasti läsnä kaikkialla yhteiskunnassa, myös Euroopan parlamentissa, jonka pitäisi näyttää esimerkkiä myös häirinnän vastaisessa työssä”, Hautala myöntää.
Yllättäen kiistaa on aiheuttanut mm. Hautalan vaatimus siitä, että avustajien lisäksi pakollista häirinnän vastaista koulutusta saisivat myös mepit (europarlamentaarikot).
Mummius on parasta
Heidi Hautala syntyi Oulussa loppuvuodesta 1955 viisilapsisen perheen nuorimmaiseksi. Perheen pankinjohtaja-isän jäätyä eläkkeelle Hautalat muuttivat vuonna 1968 Helsinkiin. Hautala eli avoliitossa vuosina 1980–1985 ja sai vuonna 1981 pojan.
Heidi Hautalan haave ja tavoite on viettää enemmän aikaa lapsenlapsensa kanssa. ”Mummina on ihan parasta olla!”
Ikävä pysyy loitommalla ”matkustamalla Suomeen torstai-iltaisin”.
Poliitikot tekevät tunnetusti pitkää päivää, mutta rentoutumisellekin on aikansa. Heidi Hautala kertoo, että hän on ”intohimoinen rakennusperinnön ystävä, kukkatarhan vaalija ja maisemanhoitaja”.
”Olen nuuka emäntä, joka korjaa ja kunnostaa.”
Sen merkeissä taisi mennä keskikesän juhlakin. ”Juhannuksen vietän maalla ainakin seitsemän kesävieraani seurassa. Ne ovat uuhia”, hän sanaili kesäkuun alussa.
Korvapuusteja juhliin
Myös Merimieskirkko liittyy Heidi Hautalan vuonna 1995 alkaneeseen uraan Euroopan parlamentissa. Hänen ensimmäinen parlamenttiavustajansa oli Antwerpenin tuolloisen merimiespapin ja Suomen Merimieskirkon nykyisen puheenjohtajan Timo Lappalaisen puoliso Iiris Kivimäki.
”Kivimäki oli erittäin hyvä valinta, joka availi minulle ovia niin kuin olisi aina ollut parlamentissa”, Hautala kiittelee.
Euroopan parlamentin ja komission rakennukset sijaitsevat lähellä Brysselin merimieskirkkoa. Täältä ”Brysselin pappilasta” sanoo Hautalakin ostaneensa korvapuusteja, kun on ollut aihetta juhlia.
Merimieskirkon merkityksen Heidi Hautala ymmärtää laajemminkin: ”Se on henkisesti ja sosiaalisesti tärkeä monille, monille ulkosuomalaisille.”
Entä millaisena Heidi Hautala näkee Suomen katsottuaan sitä jo pari vuosikymmentä hieman etäämpää?
”Suomi on tottakai monella tavalla hyvä maa. Korkea koulutuksen taso, hyvä hallinto ja lehdistönvapaus ovat esimerkkejä Suomen ansioista maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset, kuudes sukupuuttoaalto, eriarvoistumiskehitys ja vihapuheen lisääntyminen kohtaavat kuitenkin Suomea siinä missä muitakin maita. Mikään muusta maailmasta erillinen lintukoto Suomi ei ole.”
Haastattelu on toteutettu sähköpostihaastatteluna viikkoa ennen eurovaaleja 2019.
