Kolmen maan pastori

Papin vaatteisiin pukeutunut baskeripäinen mies istuu metallisella penkilläö reppu vieressään.

Baltian maiden suomalaispappi odottaa innolla yhteistyötä Merimieskirkon kanssa.

Teksti: Tomi Kallanne, Riikka Porkola. Kuvat: Tomi Kallanne.

Olen Tomi Kallanne ja toimin Tallinnan suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Työssäni palvelen kaikkia Virossa asuvia ja matkailevia suomalaisia sekä suomenkielisiä opiskelijoita kaikissa kolmessa Baltian maassa.

Liityin Tallinnan suomalaiseen seurakuntaan jo opiskeluaikoinani vuonna 2016. Silloin tyttöystäväni eli nykyinen vaimoni Reetta asui ja työskenteli Virossa, joten alun perin seurakunta tuli meidän perheellemme tutuksi nimenomaan tavallisen ulkosuomalaisen kirkossa kävijän ja seurakuntalaisen näkökulmasta.

Ehdimme viettää muutamia vuosia Suomessa ja tehdä molemmat papin töitä Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa, kunnes paikka Tallinnassa tuli avoimeksi vuonna 2022. Mukanamme Viroon muutti myös salamatkustaja, joka syntyi maailmaan ja kastettiin Tallinnan suomalaisen seurakunnan jäseneksi keväällä 2023.

Uudesta elämäntilanteesta huolimatta paluu Tallinnaan oli vähän kuin olisi kotiinsa tullut. Vaikka kaupunki ehti lyhyessä ajassa muuttua paljon, ja kielen uudelleen haltuun ottamisessa meni oma aikansa, olemme kotiutuneet mainiosti. Henkinen ja fyysinen matka yli Suomenlahden ei onneksi ole yhtään niin pitkä kuin satunnaisesta Viron-kävijästä saattaa joskus tuntua.

Korkealta otettu kuva punatiilikattojen ylle, ja taustalla korkea kirkontorni.
Tallinnan suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Se on monikulttuurinen seurakunta, joka palvelee kaikkia Virossa asuvia ja siellä matkailevia suomalaisia sekä heidän perheitään.

Jalkautuva seurakunta

Tallinnan suomalainen seurakunta on toinen Viron evankelisluterilaisen kirkon (EELK) suomenkielisistä seurakunnista. Eteläisessä Virossa toimii Tarton suomalainen seurakunta, joka kuitenkin on niin pieni, ettei sillä ole nykyisin omaa kirkkoherraa, vaan virolainen huoltajapappi.

Suomalaisten seurakuntien lisäksi Viron kirkkoon kuuluu ruotsalainen ja saksalainen seurakunta, jotka Tallinnan suomalaisen seurakunnan tavoin palvelevat monikielistä ja -kulttuurista yhteisöä kaikkialla Virossa.

Nimensä mukaisesti Tallinnan suomalaisen seurakunnan toiminta kuitenkin painottuu Tallinnaan ja sen lähiympäristöön. Tallinnassa on mahdollista osallistua säännöllisesti suomenkieliseen messuun ja muuhun seurakunnan kokoavaan toimintaan sekä suorittaa rippikoulu ja isoskoulutus.

Kirkon pyhistä toimituksista erityisen kysyttyjä ovat avioliiton siunaamiset, sillä vuosittain monet suomalaiset avioparit saapuvat viettämään hääjuhlaansa Viron linnoissa, kartanoissa ja luontokohteissa. Varsinkin joulun aikaan seurakunta jalkautuu sinne, missä suomalaiset Tallinnan lisäksi asuvat ja matkailevat: Pärnuun, Tarttoon ja Haapsaluun.

Piispan asuun pukeutunut mies kastaa lapsen, joka on papin asuun pukeutuneen miehen sylissä, taustalla hymyilevä nainen.
Kirkon pyhistä toimituksista erityisen kysyttyjä ovat avioliiton siunaamiset, mutta aika ajoin toimitetaan myös ristiäisiä. Pastori Tomi Kallanne pitelee sylissään lasta, jonka piispa Tiit Salumäe kastaa seurakunnan jäseneksi.

Lähtökohtana asiakkaiden tarpeet

Kaikki suomalaisen seurakunnan toiminta lähtee niistä tarpeista, joita yksittäisillä seurakuntalaisilla tai erilaisilla yhteisöillä on. Lappeenrannan seurakuntien oppilaitostyöstä tarttui aikoinaan mukaani ajatus, ettei seurakunnan pidä milloinkaan kilpailla ihmisten ajasta ja huomiosta muiden yhteisöjen kanssa vaan ennemminkin olla luotettava yhteistyökumppani ja läsnä siellä, missä ihmiset muutenkin ovat.

Erityisen tärkeää yhteisölähtöisyys on Tallinnan kaltaisissa paikoissa, missä seurakunnalla on käytettävissään vain niukasti erilaisia resursseja. Kun palkattuja työntekijöitä on vähän, jää papin tehtäväksi rohkaista jokaista seurakuntalaista löytämään omat lahjansa ja keksimään niille rakentavaa käyttöä.

Pärnu maanteen seurakuntakoti onkin kaikkien suomalaisten yhteinen tila, johon jokainen saa tulla tekemään itselleen merkityksellisiä asioita yhdessä muiden kanssa ilman mitään pakkoa tai ulkopuolelta tulevia vaatimuksia.

Tuoleissa aikuisia ja lapsia ja etualla punaiseen mekkoon pukeutunut nainen, jolla on sateenvarjo kädessään.
Lastenkonsertti Tallinnassa. Kaikki suomalaisen seurakunnan toiminta lähtee niistä tarpeista, joita yksittäisillä seurakuntalaisilla tai erilaisilla yhteisöillä on.

Juuret Inkerinmaalla

Yksi suomalaisten seurakuntien erityispiirre Virossa on, että monet alkuperäiset seurakuntalaiset ovat juuriltaan inkerinsuomalaisia eli nykyisen Pietarin kaupungin ympäristössä vuosisatoja eläneiden suomalaisten jälkeläisiä. Heidän historiansa on myös Tallinnan suomalaisen seurakunnan historiaa, sillä inkeriläisten elpyneestä kulttuuriharrastuksesta lähti vuonna 1989 myös ajatus suomenkielisestä luterilaisesta uskonyhteisöstä Tallinnassa.

Suomalaisen seurakunnan yhteisessä muistamisessa korostuvatkin varsinaisten suomalaisten kansallisen kertomuksen lisäksi myös inkeriläisten kokemukset pakkosiirroista, oman kulttuurin hävittämisestä ja yhdessä selviytymisestä.

Tätä nykyä noin puolet aktiivisista seurakuntalaisista Tallinnassa on inkerinsuomalaisia, mutta he edustavat jo selvästi vanhempaa ikäpolvea. Aika näyttää, löytääkö myös seuraava inkerinsuomalaisten sukupolvi vanhempiensa ja isovanhempiensa luterilaisen perinteen, kielen ja kulttuurin.

Toisaalta jo nyt Tallinnan suomalaisen seurakunnan toiminnassa on mukana myös monia perheitä, joiden jäsenistä kaikki eivät ole kieleltään tai kulttuuriltaan suomalaisia, mikä tekee meistä aidosti monikulttuurisen yhteisön – ja toivottavasti myös madaltaa kynnystä tulla mukaan äidinkielestä tai omista sukujuurista riippumatta.

Lapsia aikuisten avustaman irrottamassa tarroja arkeista.
Muskarissa pääsee paitsi laulamaan ja soittamaan myös leikkimään ja askartelemaan.

Opiskelijatyötä Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Viimeisimpänä ryhmänä seurakunnan tarjoaman tuen ja palvelun piiriin tulivat suomalaiset opiskelijat, joiden määrä Baltiassa on kasvanut vuosi vuodelta koronavuosia lukuunottamatta. Tulevaisuudessa Tallinnan suomalainen seurakunta pyrkii palvelemaan suomalaistaustaisia opiskelijoita kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa: Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Fyysisesti siirtolaispappi ei tietenkään voi olla jatkuvasti läsnä eri kampuksilla, mutta jokaisen opiskelijan on hyvä muistaa, että pappi on luotettava keskustelukumppani, jonka kanssa voi puhua kaikesta maan ja taivaan välillä – riippumatta siitä, mihin itse uskoo tai missä kaupungissa itse asuu ja opiskelee.

Seurakunta tarjoaa kampuspaikkakunnilla myös kaikki tutut ja turvalliset kirkolliset toimitukset suomeksi. Näin kosketus kotimaahan ja kirkkoon säilyy myös opiskelujen aikana riippumatta siitä, onko tarkoituksena palata valmistumisen jälkeen Suomeen vai aloittaa työt uudessa ammatissa jossain ihan muualla.

Tummiin pukeutunut monihenkinen kuoro laulaa kirkossa, etualla puinen seimiasetelma.
Vox Populi -kuoro esiintymässä Tallinnassa.

Saunaillat kokoavat suomalaisia

Tärkeä linkki suomalaisen seurakunnan ja opiskelijoiden välillä ovat opiskelijajärjestöt, jotka kuuluvat oleellisena osana suomalaisopiskelijoiden elämään myös ulkomailla. Tällä hetkellä meillä on suunnitteilla järjestää eri yliopistokaupungeissa saunailtoja yhteistyössä seurakunnan ja paikallisten opiskelijajärjestöjen kanssa – mikäpä olisi luontevampi tapa saada suomalaiset koolle.

Vaikka Tallinnan suomalaisen seurakunnan jalkautuvan työn erityisenä kohteena Latviassa ja Liettuassa ovatkin suomalaiset opiskelijat, on tavoitteena, että papin vierailujen yhteydessä jumalanpalvelukset ja muut pyhät toimitukset ovat aina tarjolla koko paikalliselle suomalaisyhteisölle.

Ylhäältä mäeltä otettu kuva kaupungille, jossa näkyy mm. iso valkoinen kirkko.
Toompeanmäki on Tallinnan tunnetuimpia paikkoja ja suosituimpia kuvauskohteita.

Yhteistyötä yli Suomenlahden

Vuoden 2025 alusta kaikkien ulkosuomalaisseurakuntien kotimaisena yhteistyökumppanina on Merimieskirkko. Tallinnan osalta muutos koskee myös seurakunnan pappia, jonka työnantajaksi tuolloin tulee Kirkkohallituksen sijaan Merimieskirkko.

Tiheä lauttaliikenne yhdistää Tallinnan Helsingin matkustajasatamiin, mutta vielä vilkkaampaa on liikenne Vuosaaren ja Tallinnan naapurissa sijaitsevan Muugan satamien välillä.

Myös yhteys Vuosaaren merimieskirkon ja Viron välillä on siis jo nyt olemassa, mutta siirtyminen saman katon alle tekee mahdolliseksi suunnitelmallisen yhteistyön yli Suomenlahden. Koska aikaisempaa perinnettä merenkulkijoiden parissa tehtävästä työstä ei Tallinnassa ole, odotan innolla, että pääsen näkemään ja kuulemaan, millaista työ konkreettisesti on muissa kaupungeissa ja satamissa. Kaikkia hyviä ideoita ja toimintatapoja ei tietenkään voi siirtää sellaisenaan asemapaikasta toiseen, mutta varmasti meillä on valtavasti opittavaa kokeneemmilta tekijöiltä.

Kun ajattelee Tallinnan sijaintia ja liki tuhatvuotista historiaa kansainvälisenä satamakaupunkina, on oikeastaan pieni ihme, ettei virallista yhteistyötä Tallinnan suomalaisen seurakunnan ja Merimieskirkon kesken ole vielä aikaisemmin ollut.

Kirkon ulkosuomalaistyön uudelleen järjestämisen myötä Itämeren ympäristön suomenkieliset seurakunnat ja merimieskirkot muodostavat pian lähes kaikki rannat kattavan kokonaisuuden, joka muistuttaa myös siitä, että Itämeri on vuosisatoja ollut ja yhä edelleen on meidän pohjoiseurooppalaisten oma sisämeri. Vaikka aika onkin levotonta, ihmiset matkailevat edelleen Itämerellä ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä vastarannalle kuuluu.

Joulukirkko ja Kauneimmat Joululaulut Virossa

  • Kansainväliset Kauneimmat Joululaulut, to 7.12. klo 18.00, Tarton Pyhän Johanneksen kirkko (Jaani 5).
  • Suomenkieliset Kauneimmat Joululaulut, la 9.12. klo 16.00, Tallinnan ruotsalainen Pyhän Mikaelin kirkko.
  • Suomenkielinen joulukirkko, ma 25.12. klo 10.00–11.00, Tallinnan ruotsalainen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinnan suomalaisen seurakunnan seurakuntakoti.