Merimieskirkon kesäjuhlassa esiintynyt Kristanssi ilmentää hengellisyyttä tanssin kautta. Kehon liikkeessä kokemus suuremmasta voi syntyä luonnollisella tavalla.
Teksti ja kuvat: Laura Yöntilä
Herkkää ja kaunista, voimakasta, lyyristä. Kristanssin esittämää tanssia ei voi eikä tarvitse laittaa tiukkoihin tyylillisiin kategorioihin, tanssija Titta Hassila sanoo.
”Jumalan luomistyö on läsnä. Tämä on ylistystä.”
”Tanssi on ihmisen sanoitusta elämästä ja uskosta, ja tanssi voi olla niin ihmisen kuin Jumalan tulkki.”
Kehon merkitys saatetaan usein unohtaa. Hassila kertoo kehon kuitenkin olevan vahva väline, jonka kautta viestit välittyvät.
”Katsojalla on vapaus ymmärtää tanssia niin kuin haluaa, miten se kutakin puhuttelee.”
Vanhassa testamentissa Daavidkin karkeloi
Suomen kristillisen tanssin yhdistys eli Kristanssi (siirryt toiseen palveluun) perustettiin vuonna 2011. Sitä ennen Titta Hassila oli jo löytänyt rukoustanssiryhmän Turun Martin seurakunnasta. Yhteiskristilliseltä pohjalta toimiva, muun muassa kursseja ja koulutusta järjestävä Kristanssi-yhdistys haluaa auttaa löytämään uskon kokemuksen ja ilmaisun kehollisuuden kautta.
Åbo Akademissa teologian maisteritutkintoa suorittava Hassila on aiemmalta koulutukseltaan psykologi, ja hänelle herääminen kehollisuuden merkitykseen tapahtui juuri psykologin opinnoissa ja työssä.
Tie vei lopulta Raamatun heprean opintoihin. Kävi ilmi, että vanhassa testamentissa mieltä ja kehoa ei vielä erotettu, vaan ymmärrys ihmisestä oli kokonaisuudessaan fyysisempi.
”Vanhan testamentin teksteissä on mukana inhimillisyyttä, aisteja, kehollisesti esiin tulevaa tunnetta luonnon voimasta ja jostain suuremmasta.”
”Esimerkiksi Esran kirjassa vapistaan Jumalan pelon ja rankkasateen vuoksi. Toisessa Samuelin kirjassa Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat Herran edessä.”
Ihmisen ja taivaan välillä
Kristillisen tanssin näyttävyyttä voivat lisätä esimerkiksi huivit ja suuret liput. Ihmisen ja taivaan välille luontevasti asettuvat materiaalit voivat antaa kokemuksen vaikkapa rauhoittavasta hiljaisuudesta tai valosta.
Nykyään ajatellaan, että fyysiset aistihavainnot ja tunnekokemukset ovat tärkeä osa ihmisen ymmärrystä ja tiedonkäsittelyä, Hassila sanoo.
”Jumalan kohtaaminen on aina tavalla tai toisella kehollinen kokemus. Esimerkiksi Jumalan edessä hiljentyminen rauhoittaa myös kehon.”
Ja kaikki tanssivat ja laulavat: »Sinussa ovat minun lähteeni!» (Psalmi 87: 6-7)
