Kotiinpaluuta odottaneet myamarilaiset kokkasivat Vuosaaren kirkolla
Teksti ja kuvat Paavo Tukkimäki
Jo ulko-ovella tulijaa tervehtii nenähermoja kutkutteleva ruuan tuoksu. On toki ruoka tuoksunut Helsingin Vuosaaren merimieskirkossa aiemminkin, mutta nyt tuoksu ja kokit ovat tavallista eksoottisempia. Tekeillä on myamarilaista muonaa, keittiössä kuusi myamarilaista merenkulkijaa, joita olisi ennen kutsuttu burmalaisiksi.
Miehet jäivät syyskuussa Suomeen ES Venus -laivalta, jonka Merimies-Unioni saartoi Rauman satamaan miehistön palkkasaatavien ja työolojen vuoksi.
Suomessa he ovat kuukauden päivät odottaneet pääsyä kotiin, kun korona on sotkenut maailman lentoliikenteen. Nyt luvassa olisi lento noin viikon päästä 15. lokakuuta, mutta kuka tietää.
Odottavan aika on pitkä, ja ruuanlaitto kirkolla pyrkii osaltaan lyhentämään sitä. Mitään pikaruokaa ei joukko ole laatimassa; parin tunnin työn jälkeen pöytään kannetaan kookoskanaa, sipulia, chiliä, pullokastikkeita ja nuudelia. Se korvaa riisin, kun sitä oikeaa laatua ei kaupasta löytynyt.
Kuusikosta ei kukaan ole ruuan ammattilainen. Moottorimies Thiha Min Soe kertoo, että hän on kotona äidin kanssa tehnyt ruokaa. Kirkolla on talkoopäivää, joten tarjona on siis perinteisten talkooruokien (grillimakkara ja perunasalaatti) lisäksi myös harvinaista nautittavaa.
Metsää ja saunaa
Kuusikko kertoo tavanneensa mukavia suomalaisia ja kiittelee nimeltä miss Monaa (Vuosaaren satamakuraattori Mona Valtonen) ja Jukkaa (Merimiespalvelutoimiston eli Mepan opinto- ja harrastetoiminnan Jukka Lindell). Lindell ja asiamies Jaakko Aarninsalo veivät miehet päiväksi metsäretkelle Luukkiin, Valtonen Vartiosaareen mökkeilemään ja saunomaan.
Omin päin on ihailtu Helsingin nähtävyyksiä, on tutustuttu designiin ja arkkitehtuuriin, on käyty ostoksilla, museoissa ja Suomenlinnassa.
Yhteyksiä kotiin on pidetty internetin kautta. Thiha Min Soella on perhe, vaimo ja kaksi lasta, ja hän myöntää, että muutama kyynel on yhteydenottojen aikana vierähtänyt.
Korona sotkee
Kuusikko koostuu nuorista miehistä. Merikokemusta on enintään neljä vuotta, yksi on ensireissullaan. Neljä työskenteli moottorimiehinä, yksi oli perämiesharjoittelija ja yksi matruusi. Kaikki tulivat laivaan viime marraskuussa. Työsopimus oli yhdeksäksi kuukaudeksi, mutta kun miehet lähtivät Raumalla laivasta, kuukausia oli koossa jo kymmenen.
Ihan tavatonta se ei ole – ei etenkään nyt korona-aikana. Viruksen vuoksi sadattuhannet merenkulkijat ovat juuttuneet laivoilleen. Alukselta ei pääse kotiin eikä vaihtomiehistö tilalle, kun korona on vienyt matkustusmahdollisuudet. Jopa maihin pääsy voi olla kiellettyä.
Palkkoja saamatta
ES Venuksen 21 hengen miehistöstä myamarilaisia oli 11, loput olivat Kiinasta. Laiva kotipaikka on Panama, mukavuuslippuvaltio, joka tarjoaa varustamolle mahdollisuuden säästää veroissa ja työvoimakuluissa.
Kun Merimies-Unioni oli pysäyttänyt aluksen Raumalle, asioiden selvittelyssä tarvittiin jopa poliisin apua. Miehistöllä laskettiin olevan palkkasaatavia noin 80 000 dollaria (72 000 euroa). Kaikki 11 myamarilaista saivat rahansa: kuusi otti ulosmaksun eli lähti ES Venuksesta, viisi allekirjoitti uuden, vähän paremman työsopimuksen ja jäi alukselle.
Laivan lähdettyä Raumalta viisikon taalat kerättiin merellä pois – aivan kuten lähtijät olivat heille ennustaneet.
Mitä tapahtui?
Joukon puhemies, 4. konemestari Aung Koko Myat käy läpi Es Venuksen syntilistaa. Oli muun muassa allekirjoitettava toinen työsopimus, jonka ehdot olivat huonommat kuin Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton ITF:n malli. Varustamo vei viidesosan Myatinkin palkasta, tosin se luvattiin palauttaa, kun työsuhde päättyy.
Miehet kokivat, että heitä sorrettiin ylityökorvauksissa, vapaapäivissä, ruuassa, terveydenhoidossa. Kiinalaisten esimiesten käytös oli sopimatonta, jopa väkivaltaista. Liikkumisvapautta rajoitettiin, ja heille luvattiin bonusta, jos he eivät kerro epäkohdista ITF:n tarkastajille.
”Tyypillistä merenkulun sikameininkiä”, luonnehtii alan suomalainen ammattilainen.
Tosi rohkeita miehiä
Kuusikko on ensi kertaa mukana tällaisissa tapahtumissa ja tietää, että niissä on riskinsä. Oikeuksiaan vaativat merenkulkijat voivat päätyä mustalle listalle, ja töitä voi olla vaikea saada.
Aung Koko Myat arvioi, että koronan takia uutta pestiä voi nyt joutua odottamaan eikä töitä kannata ainakaan kysellä firmasta, joka välitti heidät ES Venukselle. Muualta kyllä, sillä tyyli on Myamarissa muuttunut. Vuosikymmen sitten musta lista toimi ja olisi estänyt työnsaannin, mutta ei enää, konemestari sanoo.
Tosi raju juttu ja tosi rohkeita miehiä, arvioi Merimies-Unionin ITF-koordinaattori Kenneth Bengts, joka oli selvittelemässä Es Venuksen asioita.
Raju siksi, että miehistöltä riistettiin vapaus. Rohkeita siksi, että he uskalsivat ottaa yhteyttä.
Myamarilaiset pääsivät lähtemään kotiin 15. lokakuuta. Lennot, majoitukset ja ruokarahat maksoi varustamo kuten miehistönvaihtoihin kuuluu.
Lue täältä koko lehden pdf-muotoinen näköisversio.
