Tutkimus: Merimieskirkon työtä arvostetaan ja Merimieskirkko palveluineen tunnetaan, vaikka se ei kuuluisi ulkosuomalaisen omaan elämänpiiriin.
Teksti: Taina Saarinen
Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Suomalaista syntyperää olevia on muilla mailla yli 1,6 miljoonaa.
Siirtolaisuusinstituutti kysyi ulkosuomalaisilta eli eri puolilla maailmaa asuvilta suomalaiseksi tavalla tai toisella itsensä mieltäviltä, millainen suhde heillä on Suomeen, miettivätkö he paluuta ja mm. siitä, millaisia palveluita he toivovat Suomesta.
Vastauksia tuli 85 maasta, suurin osa Euroopasta, ja kappalemääräisesti eniten Yhdysvalloista, Kanadasta ja Ruotsista – maista joihin on aina muutettu ja joihin edelleen muutetaan eniten. Vastauksia tuli yhteensä 3 195.
Kysely ei tuottanut jymy-yllätyksiä paitsi ehkä sen, että olemassa olevat ulkosuomalaisille suunnatut palvelut tunnetaan melko huonosti.
”Esimerkiksi etäkoulu Kulkuri ja Suomi-koulu ovat yllättäen jääneet monelta pimentoon”, sanoo Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuomas Hovi.
Myös tuen tarjoaminen olisi tärkeää, ettei tuntuisi siltä, että hylätään ihminen ulkomaille muuton jälkeen. Kirkko on onnistunut tässä, mutta muut palvelut eivät juurikaan. – Nainen, Iso-Britannia.
Palvelutarpeet ovat yhtä moninaisia kuin ovat kyselyyn vastaajat – ja ulkosuomalaiset yleensäkin. Palveluille kuitenkin on tarvetta ja niistä iloitaan.
”Ylen ohjelmat koetaan tärkeiksi, ja lapsiperheet arvostavat Pikku Kakkosta.”
Merimieskirkko saa kiitosta
Merimieskirkko palveluineen tuli esille useissa vastauksissa. Se tunnetaan, vaikka se ei kuuluisi elämänpiiriin. Yhdysvalloissa Merimieskirkko ei ole niin tunnettu kuin Euroopassa, mikä johtuu siitä, ettei toimintaa ole.
Ne, jotka käyttivät Merimieskirkon palveluita ja osallistuivat sen toimintaan, arvostivat sitä ja kokivat sen tärkeäksi.
”Merkimieskirkko mainittiin hyvin lämpimästi nyt koronan aikana tuen ansiosta”, Hovi sanoo.
”Hampurissa ja Belgiassa toimi ruokakuljetus. Se oli käytännön apua liikkumisrajoitusten aikana, mutta toi myös lämpöä ihmisten mieliin.” Lontoossa ruokatilauksia sai hakea kirkolta tai tilata ne postilla kotiinsa.
Kevään lockdownin aikaan oli todella ihanaa, kun paikallinen Merimieskirkko järjesti ruokakuljetuksia kotiovelle. Pieni ele, joka toi lämpöä ja yhteisöllisyyttä, ja jolla oli todella suuri merkitys. – Nainen, Belgia.
Tuttu järjestö löytyy helposti, Merimieskirkko voisi olla tiedon koordinoija.
”Merimieskirkko esittelee toimintaansa verkossa varsin hyvin, eikä lisä olisi pahasta, mutta lisäresurssejahan se vaatisi. Se ei onnistu, että ’joku’ vaan tekee.”
Merimieskirkon sivulla voisi myös olla paikka, jonne voisi kertoa kokemuksistaan ajantasaisesti.
”Se tukisi palveluitten kehittämistä.”
Ruisleipä ja makaronilaatikko
Ulkosuomalaiselle mieluisia tuliaisia Suomesta ovat salmiakki, ruisleipä ja hapankorput. Ruoka on keskeinen osa identiteetin ilmaisua ja vahvistamista.
Ikea-tavaratalojen pohjoismaiset lihapullat ovat auttaneet suun iloissa, samoin nettikauppa. Lidl-kaupoissa käydään ostoksilla, kun on Suomi-viikko.
Jos lähialueilla vain on pohjoismaisia kauppoja tai jopa leipomoita, osa asioi niissä. Suomen Merimieskirkon myymälät mainitaan tässä yhteydessä.
Kyselyn perusteella kansallisruokiamme voisivat olla ruisleipä, karjalanpiirakat ja makaronilaatikko.
Keitä ulkosuomalaiset ovat?
Ulkosuomalaiset ovat monenkirjava joukko. He ovat NHL-pelaajia ja sairaanhoitajia, Espanjaan muuttaneita eläkeläisiä ja elämäntapareissaajia, IT-alan ja teollisuuden asiantuntijoita, bloggareita, lähetystötyöntekijöitä ja au paireja. YK- ja suurlähetystöväkeä.
150 vuotta sitten ja 1970-luvullakin muutettiin ulkomaille pitkälti elintason parantamisen ja työttömyyden takia. Vielä 90-luvulla 70 prosenttia muuttajista lähti Ruotsiin. Nykyisin ulkomaille muutetaan korkeakoulutettuna tai jatko-opintoihin, mutta myös ulkomaalaisen puolison kotimaahan tai eläkevuosiksi lämpimiin maihin.
Aivovienti on nyt saadun aineiston valossa totta. ”Kokoon saadut tiedot kuitenkin kertovat siitä, mitä on tässä aineistossa, ei ulkosuomalaisista sinänsä”, Hovi sanoo.
Vastaajista naisia oli 77 prosenttia ja miehiä 22 prosenttia. Vastaajista noin puolet (49 %) kuului 31–50-vuotiaiden ikäryhmiin. Suurin osa vastanneista (71 %) oli Suomen kansalaisia.
”Erittäin hyvä toimeentulo ja korkea koulutus on keskimääräistä useammalla vastaajilla. Se ei kuitenkaan vastaa koko kuvaa.”
Esille tuli, että naiset olivat lähteneet ulkomaille seikailumielellä. Miesten muuttomotiivina oli useammin työ. Hovi myöntää, että stereotyyppinen ajatus pääsi yllättämään.
”Sitä voisi uskoa, että miehet ovat seikkailijoita, seikkailunhaluisia, mutta tämän aineiston mukaan niin ei ole.”
Naiset ovat olleet aina aktiivisempia Suomesta muuttajia kuin miehet ja he ovat asettuneet erityisesti läntisen Euroopan maihin. Miehet korostuvat esimerkiksi Viroon ja Kiinaan muuttaneissa.
Ns. matkalaukkulapset, jotka eivät ole identioituneet mihinkään maahan, eivät ehkä jopa kieleenkään, eivät loydy aineistosta.
”Katkeruutta ei tullut yhdessäkään vastauksessa esille siitä, että on pikkulapsena viety ulkomaille.”
Uskonto etäistä
Aineistossa tulee selvästi esille, että uskonnollisuus on melko etäinen asia ulkosuomalaisten elämässä. Vajaa puolet vastanneista ilmoitti, ettei kuulu mihinkään kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Puolet ilmoitti olevansa ei-uskonnollisia, kymmenisen prosenttia ateisteja. Uskonnolliseksi itsensä määritteli 20 prosenttia miehistä ja 24 naisista.
Toisaalta uskonnolliseksi, toisaalta ateistiksi itsensä kokevien henkilöiden väliin jää vastaajien suuri enemmistö, joka asettuu jonnekin tunnustuksellisen uskonnon ja puhtaasti sekulaarin rajamaastoon
Minulla on tuuria, koska asun Hampurissa, jossa on hyvin aktiivinen Merimieskirkko. Sinne oli matala kynnys mennä, koska se järjestää ohjelmaa, joka kiinnostaa myös minua (lapseton, työssäkäyvä nuori aikuinen). – Nainen, Saksa.
Tuomas Hovi toteaa, että korkeakoulutus ja ei-uskonnollisuus kulkevat yleensäkin jossain määrin käsi kädessä. Vastaajista yli puolella on korkeakoulutus ja alle puolet vastaajista kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon.
”Monet kritisoivat sitä, että ulkosuomalaisten palvelut ovat usein uskonnollisen järjestön järjestämiä”, Hovi kertoo.
”Toisaalta mahdollisuus osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin sai monilta kiitosta.”
Tietoa vaikea löytää
Kun ulkosuomalainen lähtee etsimään tietoa elämäänsä vaikuttavista asioista, useimmiten etsitään netistä ”Ulkoministeriö”. Oikea paikka on kuitenkin Sisäministeriö.
Vastausten pohjalta voisi ehdottaa, että Sisäministeriö listaisi sivustolleen ulkosuomalaisille tarpeelliset tiedot, joihin voisi mutkattomasti olla linkitys eri toimijoiden sivuilta. Nettitieto ei ole nykyisellään riittävää.
”Tietoa olisi hyvä olla nykyistä enemmän, ja kaikkien saatavilla. Esimerkiksi iäkkäille tiedon saatavuus on ongelmallista.”
Vuosien ulkomailla asumisen jälkeen moni asia on unohtunut ja digitalisoitumisen myötä oleellisesti muuttunut.
Uudet elämäntilanteet tuovat uusia tarpeita. Lista koostuu perusasioista: pankki- ja eläkeasiat, omaishoitaja-asiat, todistusten soveltuvuuden toteen näyttäminen uudessa kotimaassa sekä kouluun ja opintoihin liittyvät asiat.
Lue koko artikkeli Merimieskirkko-lehdestä 2/2021 (s. 4)
Muuttuva ulkosuomalaisuus -kysely
Tavoite: Kattava kuva tämän hetken nopeasti muuttuvasta ulkosuomalaisuudesta ja kasvavasta maastamuutosta.
Kysyttiin: Ulkosuomalaisten tulevaisuudentoiveita, Suomea koskevia käsityksiä, palvelutarpeita, perhesuhteita, yhteydenpitotarpeita ja sosiaalisia verkostoja.
Kenelle?: Kysely lähetettiin syksyllä 2020 yli 6 000 ulkomaille vuosina 2016–2019 muuttaneelle Suomen kansalaiselle ja pidempään ulkomailla asuneelle. Vastauksia saatiin 3 195 henkilöltä.
Tekijät: Teettäjinä Suomen Merimieskirkko, (seuraavista linkeistä siirryt muihin verkkopalveluihin) Kansanvalistusseura, Kirkkohallituksen ulkoasiain osasto ja Suomi-Seura. Toteuttajana Siirtolaisuusinstituutti.
